Kaksien "harjoittelukisojen" jälkeen oli aika suunnata siihen the koitokseen. Koepäivänä kyllä taas tuntui siltä, että mitähän järkeä tässäkin taas oli. Koiria oli paljon (n. 40-60 kpl/luokka) ja suurin osa niistä tuntui treenaavan lajia säännöllisesti ihan jossain ryhmässä. Sitten siellä oli yksi lappeenrantalaisten itseoppinut joukko... Ennen omaa vuoroa jännitys oli jotain järkyttävän kamalaa (ja edelleen syytän Ellaa jännityksen lietsomisesta :D). Alkoi jo tuntua epäreilulta koiraa kohtaan, kun tuntui etten saa pidettyä itseäni kasassa. Riina kävi hallissa ensin ihan vaan hengailemassa. Tehtiin jotain pientä kehien sivussa, ja Riina tuntui olevan hyvässä vireessä. Vielä radalle mentäessäkin tunnelma oli ihan ok, lähtö sujui paremmin kuin yleensä (vaikka hieman Riina otti jo tässä vaiheessa painetta), mutta toisella kyltillä eli houkutuksella kaikki hajosi. Riinaa kiinnosti pehmolelu ja aktivointipallo, mie annoin lisäkäskyjä ja koitin päästä radalla eteenpäin. Vielä seuraavalta kyltiltäkin Riina hetkeksi palasi houkutuksen luo. Luulin jo, että meidän suoritus oli hylätty, koska kuulin tuomarin sanovan jotain siitä, että koskin koiraan (jalka hipaisi vahingossa, kun otin askeleen Riinaa kohti). Loppurata menikin sitten vähän siinä, että halusin vaan pois koko tilanteesta. Ei kuitenkaan onneksi roiskittu liikkeitä miten sattuu, vaan Riina tsemppasi ja miekin keskityin paremmin: loput kyltit meni itse asiassa aika hyvin. Kontrollin puutetta tuli tällä kertaa pelkästä spiraalista, ei pujottelusta. Palkkasin Riinan normaalisti, vaikka vähän harmittikin.
Tuloksia odotellessa sitten mietittiin, että ei varmaan saada joukkueelle edes tulosta: sekä mie että Sonja oltiin epävarmoja siitä, oliko saatu hylätyt tulokset. Sitten kun tuloslistat saapui niin yllätyin kyllä melkoisesti, kun saatiinkin 87 p ja hyväksytty tulos! Olin jo totutellut ajatukseen hylystä. Tämä oli oikein iloinen yllätys ja tarkoitti sitä, että joukkueellakin olisi mahdollisuus tulokseen. On rallytoko kyllä siinä mielessä jännä laji, että tuntuu ettei ikinä voi tietää, mitkä pisteet saa.
Päivä oli pitkä ja sisälsi paljon odottelua, vaikka välissä käytiinkin Ideaparkissa syömässä ja ostoksilla. Meidän voittajaluokan koirakoilla meni tosi hyvin, ja päätettiin huvikseen jäädä odottelemaan palkintojenjakoa. Ei tietenkään uskottu mitään palkintoja saavamme, vaikka vähän tuloslistoja katseltiinkin sillä silmällä ja huomattiin, että meillä oli ihan hyvät pisteet. Palkintojenjako alkoi vihdoin ja sijoituttiin toisiksi! Oli kyllä aika hauskaa. Koko joukkue sai ruokasäkit, possunkorvat, lelut ja tietysti hienot mitalit. Kiitos meidän huippujoukkueelle, kyllä kelpasi ajella kotiin ;) Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!
Joukkuekuvasta kiitos Liisalle! Ollaan aika edustavia ;D
Onnea :)
VastaaPoistaOnnittelut :)
VastaaPoistaKiitos paljon! (:
VastaaPoista