Eilen käytiin illalla Ellan ja Elvin kanssa lenkkeilemässä, eikä käveltykään kun vaan Skinnarilaan asti (: , tänään Aamupäivästä oli treffit Riinan poikaystävän (yhden niistä monista) Tatu-corgin kanssa. Oikein mukavaa oli molemmilla lenkeillä, tekee ihan hyvää saada välillä lenkkiseuraa, yksinäänhän sitä saa aina tallustaa.
Ja vielä tuohon eiliseen lenkkiin viitaten, ei voi muuta sanoa kun että tuo koira aiheuttaa miulle ennenaikasia harmaita hiuksia. Eikä kenellekään varmaan jäänyt epäselväksi, että tuo koira = Riina (: Sabissa on aina ollut se hyvä puoli, että okei, jos se ei aina oikein liikukaan, niin ei se kyllä ole koskaan karannutkaan. Mutta Riinapa se eilen bongasi parit linnut ja paineli niitten perässä jäälle. Siinä oli sellanen sekunnin sadasosan kestävä hetki, jolloin ehin vaan ajatella että ei, et kyllä tee sitä ja.... sinnehän se sinkasi. Ekaksi olin ihan varma että noniin, nyt se putoo jäihin ja mie joudun lähtemään sitä sieltä kalastamaan, seuraavaksi tuli mieleen että se juoksee Pallon liikenneympyrään. Onneksi molemmat kauhukuvat jäi toteutumatta ja Riina pienen lenkin tehtyään palasi rantaan, en tiedä vaikuttiko miun suoraa kurkkua huutaminen vai älysikö se vaan ettei saa niitä lintuja kiinni. Noh, sittenpä Riina hetken lenkkeili hihnassa... Vissin pitäis useemmin käydä vieraissa paikoissa lenkkekilemässä, kun tuo totteleminen oli oikeestaan koko lenkin suht. kehnoa.
Tän päiväsellä lenkillä selvittiin vähemmillä sydämentykytyksillä ja kohta suunnataan tokoilemaan Leenan ja koirien kanssa. Tuli vaan äsken mieleen sellanen asia, että jos aikoo kesäkuun alussa bh-kokeeseen, pitäis ehkä hieman hioa tota kaupunkikäyttäytymistä, etenkin muitten koirien kohtaamista. Ja mikään ei oo edelleenkään epävarmempaa kun sen paikkamakuun onnistuminen... Harmi etten huomannut ajoissa tota bh-kurssia, millä Ulla ja Salama on, olisi voinut tulla tarpeeseen.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
perjantai 6. huhtikuuta 2012
Inhottavia pieniä otuksia
Ja otsikko viittaa siis meitä viime päivät kiusanneisiin nenäpunkkeihin, ei koiriin ((: Eilen laitettiin myrkyt niskaan, joten eiköhän se nyt siitä. Eipähän ainakaan tartte nyt keväällä sitten erikseen madottaa. Miusta tuntuu että nuo kaks on ottanu elämäntehtäväkseen bongata joka ikisen korva- ja silmätulehduksen, nenäpunkkitartunnan yms. tarttuvan pöpön mitä vaan saatavilla on! Mutta sitten taas toisaalta ekä pitäis olla tyytyväinen jos tälläsillä pienillä ongelmilla selviää...
Kuvia ottaminen on jäänyt jääkelien loputtua, ja muutenkin tällänen kauhee takatalvi vähän latistaa lenkkeilyfiiliksiä. Onneksi sentään välillä paistaa aurinko. Jäällä ei kyllä tosiaan käy enää kun hullut, pilkkimiehet ja hullut pilkkimiehet (: Siellä nimittäin näyttää sen verran laikukkaalta ja mm. siltojen alla on jo sulia kohtia. Hyvä kuitenkin että se yhä koiria kestää, niin ei vielä tartte haukkana vahtia vaikka ne päättäiskin jäällä kävästä. Toi takatalvi ja lumisateet sais kyllä pikkuhiljaa väistyä, sen verran kova hinku alkaisi jo raunioille ja hakumettään olla varmaan niin koiralla kuin omistajallakin! (: Sais vähän lisämotivaatiota tottiksenkin treenaamiseen kun välillä pääsis tekemään muutakin. Yritetään Riinan kanssa päästä nyt kevään agility-alkeiskurssille, mutta saa nähdä. Varmaan nimittäin yrittää muutama muukin... Ja voi hyvin olla, että Riina alottaa tässä vielä juoksut ennen sitä hallittavuustestiä. Katellaan nyt.
Pääsiäisen aika kuuluu enemmän tai vähemmän koiranäyttelyssä, hassua, kun en mikään näyttelyihminen ole. Mutta talkoisiin mennään totta kai!
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ JA AURINKOISTA KEVÄTTÄ! (:
Kuvia ottaminen on jäänyt jääkelien loputtua, ja muutenkin tällänen kauhee takatalvi vähän latistaa lenkkeilyfiiliksiä. Onneksi sentään välillä paistaa aurinko. Jäällä ei kyllä tosiaan käy enää kun hullut, pilkkimiehet ja hullut pilkkimiehet (: Siellä nimittäin näyttää sen verran laikukkaalta ja mm. siltojen alla on jo sulia kohtia. Hyvä kuitenkin että se yhä koiria kestää, niin ei vielä tartte haukkana vahtia vaikka ne päättäiskin jäällä kävästä. Toi takatalvi ja lumisateet sais kyllä pikkuhiljaa väistyä, sen verran kova hinku alkaisi jo raunioille ja hakumettään olla varmaan niin koiralla kuin omistajallakin! (: Sais vähän lisämotivaatiota tottiksenkin treenaamiseen kun välillä pääsis tekemään muutakin. Yritetään Riinan kanssa päästä nyt kevään agility-alkeiskurssille, mutta saa nähdä. Varmaan nimittäin yrittää muutama muukin... Ja voi hyvin olla, että Riina alottaa tässä vielä juoksut ennen sitä hallittavuustestiä. Katellaan nyt.
Pääsiäisen aika kuuluu enemmän tai vähemmän koiranäyttelyssä, hassua, kun en mikään näyttelyihminen ole. Mutta talkoisiin mennään totta kai!
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ JA AURINKOISTA KEVÄTTÄ! (:
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Treenailua ja mätsäröintiä
Tänään käytiin molempien hurttien kanssa Saimaan pelastuskoirien järjestämässä mätsärissä Starkin parkkiksella, seurana myös Taija ja Sissi. Koiria oli PALJON, mutta kaikki sujui jouhevasti eikä sitä odotteluaikaa sitten loppujen lopuksi mitenkään tuhottomasti jäänyt. Hyvät järjestelyt siis. Sabi sai punaisen, oli ihana ja innokas, vaikkei sitten menestystä enää tullutkaan. Riina sai sinisen, eikä meinannut tajuta että mitä hittoa me täällä kehässä pyöritään. Se tarjosi sivulletuloa, maahanmenoa ja muuta jännää, eli ilmeisesti meidän ahkera tokoilu jossain näkyy. Ehkä tarpeetonta sanoa että Riinakaan ei siis sijoittunut ((: Ihan mukavaa oli kuitenkin vaihteeksi viettää aikaa tälläisen koirapuuhailun parissa (:
Treenailuista sen verran, että jos joku on sattunut ihmettelemään treenipäivitysten (no okei, ei niitä muitakaan päivityksiä ole hirveesti ollut) vähyyttä, niin se ei suinkaan johdu siitä etteikö oltaisi treenattu, ehei, ollaan kyllä ahkerasti tahkottu tokoa ja hakuakin oikeestaan läpi talven. Miusta vaan on viime aikoina ollut jostain syystä mukavampi kirjoittaa treenipäiväkirjaa ihan vanhanaikaisessa paperisessa muodossa. Mutta nyt pientä päivitystä treenailun saralta.
Riinan paikkamakuu edistyy hitaasti mutta varmasti. Leuan maahanlaiton opettaminen oli meidän pelastus, tai ainakin tällä hetkellä näyttää siltä. Sillä löydettiin se oikea, rauhallinen paikkamakuumielentila. Nyt en kuitenkaan välttämättä vaadi siltä pään maassa pitämistä, miulle on ihan sama miten se pysyy siellä maassa, kunhan vaan pysyy. Lisäksi jatkuva leuasta huomauttelu paineistaa Riinaa, joka saattaa johtaa siihen että se nousee maasta. Edistyksestä huolimatta tarvittaisiin paljon lisää treeniä vieraiden koirien kanssa. Tää koitetaan saada kuntoon kesäkuun tokokokeeseen mennessä.
Muuten ei mitään ihmeellistä, enemmän ollaan ehkä viime aikoina keskitytty alempien luokkien liikkeisiin, tosin osittain myös sen takia että meidän treenikentälle on jonkin verran matkaa ja jatketaan siitä yleensä suoraan lenkille. En siis aina kehtaa mitään tunnareita tai merkkejä mukana kannella, noutokapulat vielä menee.
Nouto onkin edistynyt, olen ihan tyytyväinen niin metalli- kuin puunoutoonkin. Vauhtia on tullut lisää ja kapulan eteentuominenkin on alkanut sujua. Tunnari on sujunut huippuhyvin, viimeeksikin haisteli ensin kaikki ja otti oman varmalla otteella. Siksi onkin jätetty tunnarin treeni vähän vähemmälle, silloin tällöin otetaan. Toki siihenkin pitää saada vielä varmuutta, pari onnistunutta suoritusta ei tarkoita että koira osaa liikkeen.
Kokeita ajatellen otettiin viime kimppatreeneissä työn alle sellanen systeemi, että Riina aktivoituisi heti pallon nähdessään ja miun ei tarvitsisi olla niin aktiivinen. Kiitos Ullalle neuvoista! Tää on nyt näinä parina kertana mitä ollaan kotona tehty sujunut tosi hyvin!
Esine-etsinnässä ollaan harjoteltu pikkuesineillä, meillä on ollut lyijykynää, pilttipurkin kantta, huulirasvatuubia yms. Hyvin on Riina nenäänsä käyttänyt, ei ole ollut vaan koristeena (:
Sabin kunto on viime aikoina ollut vähän kaksipiippunen juttu. Toisaalta on ollut virkeä, pirteä ja iloinen, mutta toisaalta liikkuminen etenkin pitkien lenkkien jälkeen on näyttänyt hieman hankalalta. Toivotaan nyt että pysyy tuo tauti edellen aisoissa. Meidän omiin treenailuihin Sabi on osallistunut, sellasta keikkea pientä on tehty. Vasta eilen vai millonko se oli kun Sabi teki aivan täydellisen kaukoseisomisen, tosin kyllä aika läheltä. Seisominen on aina ollut Sabille se vaikea liike, joten pitää iloita pienistä onnistumisista! (:
Loppuun vielä kuva meidän uudesta hienosta tempusta (:
Treenailuista sen verran, että jos joku on sattunut ihmettelemään treenipäivitysten (no okei, ei niitä muitakaan päivityksiä ole hirveesti ollut) vähyyttä, niin se ei suinkaan johdu siitä etteikö oltaisi treenattu, ehei, ollaan kyllä ahkerasti tahkottu tokoa ja hakuakin oikeestaan läpi talven. Miusta vaan on viime aikoina ollut jostain syystä mukavampi kirjoittaa treenipäiväkirjaa ihan vanhanaikaisessa paperisessa muodossa. Mutta nyt pientä päivitystä treenailun saralta.
Riinan paikkamakuu edistyy hitaasti mutta varmasti. Leuan maahanlaiton opettaminen oli meidän pelastus, tai ainakin tällä hetkellä näyttää siltä. Sillä löydettiin se oikea, rauhallinen paikkamakuumielentila. Nyt en kuitenkaan välttämättä vaadi siltä pään maassa pitämistä, miulle on ihan sama miten se pysyy siellä maassa, kunhan vaan pysyy. Lisäksi jatkuva leuasta huomauttelu paineistaa Riinaa, joka saattaa johtaa siihen että se nousee maasta. Edistyksestä huolimatta tarvittaisiin paljon lisää treeniä vieraiden koirien kanssa. Tää koitetaan saada kuntoon kesäkuun tokokokeeseen mennessä.
Muuten ei mitään ihmeellistä, enemmän ollaan ehkä viime aikoina keskitytty alempien luokkien liikkeisiin, tosin osittain myös sen takia että meidän treenikentälle on jonkin verran matkaa ja jatketaan siitä yleensä suoraan lenkille. En siis aina kehtaa mitään tunnareita tai merkkejä mukana kannella, noutokapulat vielä menee.
Nouto onkin edistynyt, olen ihan tyytyväinen niin metalli- kuin puunoutoonkin. Vauhtia on tullut lisää ja kapulan eteentuominenkin on alkanut sujua. Tunnari on sujunut huippuhyvin, viimeeksikin haisteli ensin kaikki ja otti oman varmalla otteella. Siksi onkin jätetty tunnarin treeni vähän vähemmälle, silloin tällöin otetaan. Toki siihenkin pitää saada vielä varmuutta, pari onnistunutta suoritusta ei tarkoita että koira osaa liikkeen.
Kokeita ajatellen otettiin viime kimppatreeneissä työn alle sellanen systeemi, että Riina aktivoituisi heti pallon nähdessään ja miun ei tarvitsisi olla niin aktiivinen. Kiitos Ullalle neuvoista! Tää on nyt näinä parina kertana mitä ollaan kotona tehty sujunut tosi hyvin!
Esine-etsinnässä ollaan harjoteltu pikkuesineillä, meillä on ollut lyijykynää, pilttipurkin kantta, huulirasvatuubia yms. Hyvin on Riina nenäänsä käyttänyt, ei ole ollut vaan koristeena (:
Sabin kunto on viime aikoina ollut vähän kaksipiippunen juttu. Toisaalta on ollut virkeä, pirteä ja iloinen, mutta toisaalta liikkuminen etenkin pitkien lenkkien jälkeen on näyttänyt hieman hankalalta. Toivotaan nyt että pysyy tuo tauti edellen aisoissa. Meidän omiin treenailuihin Sabi on osallistunut, sellasta keikkea pientä on tehty. Vasta eilen vai millonko se oli kun Sabi teki aivan täydellisen kaukoseisomisen, tosin kyllä aika läheltä. Seisominen on aina ollut Sabille se vaikea liike, joten pitää iloita pienistä onnistumisista! (:
Loppuun vielä kuva meidän uudesta hienosta tempusta (:
torstai 1. maaliskuuta 2012
Myrskyllä kylässä
Eilen käytiin katsastamassa Sannan ja Myrskyn uusi koti. Tai no uusi ja uusi, mutta ei aikasemmin olla saatu aikaseksi käydä siellä. Tosi kivalla paikalla se sijaitsi, hyvin pääsi jäälle kävelemään ja kesällä sitten uimaan. Ja onpahan nyt Myrskylläkin oma piha missä temmeltää (:
Sisko ja sen veli
Kyläreissulta jatkettiin suoraan hakutreeneihin Ullalle. Kiva kun oli kerrankin vähän enemmän porukkaa! Hyvin sujui, otettiin Riinalle kolme ukkoa kun niitä nyt oli ja muutenkin ettei aina tottuisi siihen kahteen. Ei tuottanut upottava lumi vaikeuksia, haukku kulki hyvin ja välillä oltiin jopa hallittuja, välillä sitten ei (:
Sisko ja sen veli
Kyläreissulta jatkettiin suoraan hakutreeneihin Ullalle. Kiva kun oli kerrankin vähän enemmän porukkaa! Hyvin sujui, otettiin Riinalle kolme ukkoa kun niitä nyt oli ja muutenkin ettei aina tottuisi siihen kahteen. Ei tuottanut upottava lumi vaikeuksia, haukku kulki hyvin ja välillä oltiin jopa hallittuja, välillä sitten ei (:
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Hiihtolomailua
Liian nopeasti tuntuu tämäkin viikko menevän. Mutta nautitaan nyt vielä ((: Alkuviikosta piipahdettiin Vierumäellä ja Heinolassa sukulaisten luona, koirat mukana tietty. Ihan mallikelpoisesti sujui hotellielämä, kai ne nyt haukkuu jos käytävällä juoksee lapsia, en ota tästä vastuuta ((: Ja kaikki oli hyvin kun löydettiin parkkipaikka missä tokoilla. Päätin että palataan ainakin hetkeksi vahvistamaan perusasioita (=maahanmeno, istuminen, seisominen, seuraaminen ja totta kai se paikkamakuu), ei tee varmaan yhtään pahaa.
Sunnuntaina käytiin päivällä Leenan kanssa ottamassa esine-etsintää, kiva oli huomata että Riina on sisäistänyt ja tajunnut käskyn (: Illan tokoilut agihallilla ei sitten ihan niin putkeen menneetkään.... Koira oli kyllä niin jäässä (henkisesti) kun olla voi ja niin kova äiti-ikäväkin iski yhdessä vaiheessa että piti viereiseen kehään Milan luokse karata.... Voihan huoh.... Tunnari oli ainut mikä sujui, mutta se olikin sitten erittäin iloinen yllätys ((:
Tänään käytiin taas päivällä koirien kanssa hiihtämässä. Niin miun tuuria että ensin hiihdän umpihangessa, ja kun myöhemmin tullaan samaan paikkaan kävellen, niin hupsista vaan, siellä on käynyt latukone...
Oikein mukavaa oli myös Taijan ja Sissin kanssa käydä kevätauringossa lenkkeilemässä, tosin vähän innostuttiin ja nyt sen tuntee jaloissaan (:
Sabi poseeraa
Riina ja Sissi
Riinan tyylikäs(?) laskeutuminen
Tolleritytöt (:
Ryhmäpotretti
Sissi kylässä
Sunnuntaina käytiin päivällä Leenan kanssa ottamassa esine-etsintää, kiva oli huomata että Riina on sisäistänyt ja tajunnut käskyn (: Illan tokoilut agihallilla ei sitten ihan niin putkeen menneetkään.... Koira oli kyllä niin jäässä (henkisesti) kun olla voi ja niin kova äiti-ikäväkin iski yhdessä vaiheessa että piti viereiseen kehään Milan luokse karata.... Voihan huoh.... Tunnari oli ainut mikä sujui, mutta se olikin sitten erittäin iloinen yllätys ((:
Tänään käytiin taas päivällä koirien kanssa hiihtämässä. Niin miun tuuria että ensin hiihdän umpihangessa, ja kun myöhemmin tullaan samaan paikkaan kävellen, niin hupsista vaan, siellä on käynyt latukone...
Oikein mukavaa oli myös Taijan ja Sissin kanssa käydä kevätauringossa lenkkeilemässä, tosin vähän innostuttiin ja nyt sen tuntee jaloissaan (:
Sabi poseeraa
Riina ja Sissi
Riinan tyylikäs(?) laskeutuminen
Tolleritytöt (:
Ryhmäpotretti
Sissi kylässä
perjantai 24. helmikuuta 2012
Jäällä lenkkeilyä sun muuta
Pari viime viikkoa ollaan tosiaan onnekkaasti saatu viettää jäällä tarpoen, eikä muuten paljon muualla olla sitten lenkkeiltykään. Pitäähän tästä nyt ottaa kaikki irti, turha se on sitten toukokuussa valittaa ettei riittävästi tullut käytyä. Mukavasti ollaan useimmiten törmätty koirakavereihinkin, niin on Riina saanut painaa menemään oikein sydämensä kyllyydestä. Sabihan on nykyisin sen verran epäsosiaalinen tapauss että se ei suuremmin muista koirista välitä, silloin tällöin muistuttaa että pysykäähän kauempana, ei tartte lähennellä (: Mutta selkeesti kuitenkin tykkää olla mukana menossa.
Jäällä ollaan myös muutaman kerran käyty koittamassa meidän uutta "harrastusta" hiihtämistä. Toistaiseksi koirat vielä juoksee vapaana, mutta kesän aikana pitää opettaa Riina kulkemaan sellasessa valjashässäkässä, jotta saisi sen ens talvena jo valjastettua vetoavuksi ((:
Koirat kävi tossa vähän aikaa sitten kyläilemässä, Riina Ullalla ja Sabi Taijalla. Molemmat oli viihtyneet melkein huolestuttavan hyvin, liekö ne olis kotiin halunneet tullakaan? ((: Noh, vuoroin vieraissa, Sissi tulee meille kaveriksi sunnuntain ajaksi.
Riinalla on iskenyt jonkinlainen murrosikä päälle, muuten elo sujuu varsin jouhevasti, mutta treeneissä saa vääntää totuttua enemmän että asia menee perille. Tässä ei nyt vaan auta periksi antaa, sitkeesti kohti uusia pettymyksiä. Voi kyllä osittain johtua juoksuista, joiden arvelen kohta puoleen alkavan. Ja saisivat alkaakin, jotta sitten keväämmällä voisi vaikka vilkuilla koekalenteria toko- ja bh-kokeiden osalta. Meidän paikkamakuu on alkanut muuten vihdoin viimein toimia, ilmeisesti siitä pään laittamisen maahan opettamisesta ainakin jotain apua oli. Nouto tuottaa lievää tuskaa niin ohjaajalle kuin koirallekin, mutta eteenmeno on edistynyt. Ilmeisesti meillä on nyt menossa itsenäisen työskentelyn kausi ja kaikki toiminta mikä on vähänkään "vapaampaa" näyttää Riinaa miellyttävän. Sabi aina hummailee meidän treenien sivussa jotain pientä, mutta täytyy myöntää ettei se ole varmaan ikinä toiminut tokossa näin hyvin ((:
Jäällä ollaan myös muutaman kerran käyty koittamassa meidän uutta "harrastusta" hiihtämistä. Toistaiseksi koirat vielä juoksee vapaana, mutta kesän aikana pitää opettaa Riina kulkemaan sellasessa valjashässäkässä, jotta saisi sen ens talvena jo valjastettua vetoavuksi ((:
Koirat kävi tossa vähän aikaa sitten kyläilemässä, Riina Ullalla ja Sabi Taijalla. Molemmat oli viihtyneet melkein huolestuttavan hyvin, liekö ne olis kotiin halunneet tullakaan? ((: Noh, vuoroin vieraissa, Sissi tulee meille kaveriksi sunnuntain ajaksi.
Riinalla on iskenyt jonkinlainen murrosikä päälle, muuten elo sujuu varsin jouhevasti, mutta treeneissä saa vääntää totuttua enemmän että asia menee perille. Tässä ei nyt vaan auta periksi antaa, sitkeesti kohti uusia pettymyksiä. Voi kyllä osittain johtua juoksuista, joiden arvelen kohta puoleen alkavan. Ja saisivat alkaakin, jotta sitten keväämmällä voisi vaikka vilkuilla koekalenteria toko- ja bh-kokeiden osalta. Meidän paikkamakuu on alkanut muuten vihdoin viimein toimia, ilmeisesti siitä pään laittamisen maahan opettamisesta ainakin jotain apua oli. Nouto tuottaa lievää tuskaa niin ohjaajalle kuin koirallekin, mutta eteenmeno on edistynyt. Ilmeisesti meillä on nyt menossa itsenäisen työskentelyn kausi ja kaikki toiminta mikä on vähänkään "vapaampaa" näyttää Riinaa miellyttävän. Sabi aina hummailee meidän treenien sivussa jotain pientä, mutta täytyy myöntää ettei se ole varmaan ikinä toiminut tokossa näin hyvin ((:
tiistai 24. tammikuuta 2012
Lumileikkejä
Nyt alkaa lunta olla jo miunkin makuun ihan sopivasti, tosin en pane pahakseni vaikka lisääkin tulisi ((: Nyt kun on ollut vähän valosampaa, oon jopa kehannut ottaa kameran muutaman kerran lenkille mukaan. Nää kuvat on viime viikolta, kun Riina treffasi Tatu-corgin. Tänään käytiin Taijan ja Sissi-tollerin kanssa lenkkeilemässä, mutta siitä kuvia myöhemmin.
Treenaamistakaan ei olla unohdettu, päinvastoin, ahkerasti ollaan melkeinpä joka päivä tokoiltu. Nyt kun ollaan sillä Ullan vetämällä nuorisojaoksen kurssilla, on tullut hiottua ihan perusasioita, eniten istumista, seisomista ja maahanmenoa. Tänään totesin että miun on nyt vaan tajuttava että Riinalle maahanmeno on noista ehkä se vaikein. Tää on jotenkin käsittämätön ajatus, koska maahanmeno on Sabilla ollut aina se satavarma juttu. Mutta ei tässä mitään, sitä maahanmenoa vaan työstetään jatkossakin. Miun pitää vaan koittaa olla paineistamatta sitä millään tavalla, niin hyvin sujuu. Ne jokaviikkoset sunnuntaiset treenit siellä agihallilla on ollu vähän sellanen stressipiikki varmaan niin koiralle kuin ohjaajallekin, mutta kehitystä on jo näkyvissä ((: Siellä on vaan niin paljon koiria ja melua, mutta varmasti se just tekee erittäin hyvää.
Hakuakaan ei olla unohdettu, mutta metsä vaihdettiin jäähallin lumikasoihin. Ja ihan hyvä siellä oli treenata, olipahan vähän haastetta koirillekin, ja häiriöitä vaikka muille jakaa.
lauantai 31. joulukuuta 2011
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Hoidetaan nyt molempien kyseisten juhlien päivitykset kerralla kun niin lähekkäin sattuvat olemaan ((:
Joulua vietettiin meillä varsin perinteisissä merkeissä, sukulaisia oli kylässä ja lahjat jaettiin. Koiratkin saivat tietty oman osansa paketeista ja vaikka kuinka olin kieltänyt ostamasta leluja (uskokaa tai älkää mutta niitä on jo ihan tarpeeksi), niin kummallisesti sieltä molemmille pehmeät paketit löytyi... Äidit... (: Sabi oli ihan elementissään kun ihmisiä tuli ja meni ja hyörinää riitti, mutta Riina ei niinkään näitä "rauhanrikkojia" arvostanut. Se oli hieman stressaantunut ja vietti aikaa normaalia enemmän omissa oloissaan. Ruoatkin jäi muutaman kerran kuppiin. Mutta onneksi tuota nyt ei kestä kun sen pari päivää vuodessa.
Tähän väliin nyt kertailen kuluneen vuoden tapahtumia:
-tärkeimpänä ehdottomasti Riinan muutto meille, vaikkei kovin suunniteltua, mutta ehdottomasti paras juttu pitkiin aikoihin! ((:
-sitten oikeestaan koko vuosi mennyt treenaillessa ja puuhastellessa, Riinan kanssa tokoa, raunioita, hakua, mejää, pk-jälkeäkin ja flyballiakin kokeiltu, muutamissa mätsäreissä käyty, Sabi on kulkenut uskollisesti mukana ja treenaillut omaksi ilokseen
-keväällä Sabi taas sairasteli, mutta nyt on lääkitys kohdallaan ((:
-loppuvuodesta sitten eka tokokoe Riinan kanssa, positiivinen ja lupaava kokemus vaikka kakkonen tulikin
Sitten uuden vuoden 2012 suunnitelmat:
Riina (näitähän riittää mutta ei oteta sitä toteutumista/toteutumattomista niin vakavasti :))
-toko alo1 ja avo1
-bh olis kiva
-ja sitten jos rahkeet riittää niin miksei tottis/ketteryys ja sitä myöten syksymmällä pera a ja/tai peha
-muutamissa mätsäreissäkin voitais käydä
-terveyttä myös tänne, kiitos!
Mutta katellaan nyt. Suurimpina esteinä noitten kolmen ekan tavoitteen ja meidän välissä on paikkamakuu ja laukauksen sieto.
Sabi:
-jos vaikka saataisiin pysyä terveenä
-mukana kulkemista Riinan ja miun treeneissä ja treenailua omaksi iloksi
-mätsäreitä ja sillon tällön noutajakentällä käymistä, niistä Sabi tykkää
-tollerileirille olis kiva päästä kun viime vuonna jäi väliin
-mejää mahdollisimman ahkerasti, vaikeempia jälkiä
Joten ei muuta kun näihin kuviin, näihin tunnelmiin (Sabi läähättää sohvalla ja pelkää raketteja)....
Onnea ja menestystä kaikille vuodelle 2012!
Joulua vietettiin meillä varsin perinteisissä merkeissä, sukulaisia oli kylässä ja lahjat jaettiin. Koiratkin saivat tietty oman osansa paketeista ja vaikka kuinka olin kieltänyt ostamasta leluja (uskokaa tai älkää mutta niitä on jo ihan tarpeeksi), niin kummallisesti sieltä molemmille pehmeät paketit löytyi... Äidit... (: Sabi oli ihan elementissään kun ihmisiä tuli ja meni ja hyörinää riitti, mutta Riina ei niinkään näitä "rauhanrikkojia" arvostanut. Se oli hieman stressaantunut ja vietti aikaa normaalia enemmän omissa oloissaan. Ruoatkin jäi muutaman kerran kuppiin. Mutta onneksi tuota nyt ei kestä kun sen pari päivää vuodessa.
Tähän väliin nyt kertailen kuluneen vuoden tapahtumia:
-tärkeimpänä ehdottomasti Riinan muutto meille, vaikkei kovin suunniteltua, mutta ehdottomasti paras juttu pitkiin aikoihin! ((:
-sitten oikeestaan koko vuosi mennyt treenaillessa ja puuhastellessa, Riinan kanssa tokoa, raunioita, hakua, mejää, pk-jälkeäkin ja flyballiakin kokeiltu, muutamissa mätsäreissä käyty, Sabi on kulkenut uskollisesti mukana ja treenaillut omaksi ilokseen
-keväällä Sabi taas sairasteli, mutta nyt on lääkitys kohdallaan ((:
-loppuvuodesta sitten eka tokokoe Riinan kanssa, positiivinen ja lupaava kokemus vaikka kakkonen tulikin
Sitten uuden vuoden 2012 suunnitelmat:
Riina (näitähän riittää mutta ei oteta sitä toteutumista/toteutumattomista niin vakavasti :))
-toko alo1 ja avo1
-bh olis kiva
-ja sitten jos rahkeet riittää niin miksei tottis/ketteryys ja sitä myöten syksymmällä pera a ja/tai peha
-muutamissa mätsäreissäkin voitais käydä
-terveyttä myös tänne, kiitos!
Mutta katellaan nyt. Suurimpina esteinä noitten kolmen ekan tavoitteen ja meidän välissä on paikkamakuu ja laukauksen sieto.
Sabi:
-jos vaikka saataisiin pysyä terveenä
-mukana kulkemista Riinan ja miun treeneissä ja treenailua omaksi iloksi
-mätsäreitä ja sillon tällön noutajakentällä käymistä, niistä Sabi tykkää
-tollerileirille olis kiva päästä kun viime vuonna jäi väliin
-mejää mahdollisimman ahkerasti, vaikeempia jälkiä
Joten ei muuta kun näihin kuviin, näihin tunnelmiin (Sabi läähättää sohvalla ja pelkää raketteja)....
Onnea ja menestystä kaikille vuodelle 2012!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
