Kuinkas sitten kävikään

Toko

• Tärkeimmät ensin, lyhyesti ja ytimekkäästi: FI TVA (tähän muuten hei ehkä sisältyy joku näyttelyaspektikin, mutta se ei nyt saa omaa osiotaan).
• Yritämme kisata vähemmän kuin vuonna 2013. Ennemmin panostetaan siihen, että kokeeseen mentäessä on oikeasti realistiset mahdollisuudet saada haluttu tulos.
• Jatkamme varmuuden ja kisarutiinin metsästystä, on se jo tuloillaan.

TVA onnistui, se lämmittää mieltä vieläkin <3 Luulen että kisattiinkin vähemmän, mutta tulosvarmuus... noh, sanotaanko että se on edelleen tuloillaan :D

Agility

• Kesään mennessä nousu kolmosiin.
• Loppuvuodesta yksi sert kolmosista, ei tosiaankaan väliä onko hyppy vai agi :D
• Pidetään kynsin hampain kiinni meidän mainiosta treeniryhmästä!

Toukokuussa ahdisti kun asetettu raja kolmosiin nousemiselle meinasi paukkua, mutta ei se sitten lopulta montaa päivää kesäkuun puolta ollut kun noustiin. SERT-H saatiin! Treeniryhmä vaihtui olosuhteiden pakosta, mutta nykyinen/nykyisetkin on hyvät.

Pelastushaku, -rauniot ja jälki

• Listaan nämä nyt poikkeuksellisesti yhteen, koska niitä yhdistää laukauksensieto. Jos ei saada paukkuja kuntoon, on kisaamiset aika kortilla. Toisaalta tällä hetkellä en ole ollenkaan epätoivoinen, Riina on ollut tosi hienosti ampumistreeneissä. Jos muut siinä onnistuu, niin myökin!
• Hausta pyritään käymään taidontarkistus, ihan vaan ettei itselle sitten seuraavana vuonna tule paineita, kun se olisikin pakko saada läpi. Varmaan syksyyn ajoittuu tämä.
• Raunioilta peruskoe, loppukoe ja PERA-A. Kaikki riippuu laukauksista. 
• PEHA-A. Kts. edellinen kommentti laukauksista.
• Jälki on vähän niin kuin meidän viimeinen oljenkorsi. Eli jos laukaukset ei ala ottaa sujuakseen, suuntaamme jälkikokeisiin. Siinä tapauksessa voisi yrittää sekä peruskoetta että loppupäivää, muussa tapauksessa pelkkää perusta. Ehkä. Tämän lajin kohdalla miun motivaatio ei ole kovin korkealentoisissa tunnelmissa. Tehdään harvakseltaan, niin ehkä mielekkyys säilyy.

Yhdessäkään pelastuskokeessa ei käyty, eikä se oikein haittaakaan. Vähän ihmeellisistä arvostelulinjauksista peko-kokeissa olen viime aikoina kuullut vähän liikaa, eikä tällä hetkellä oikein muutenkaan motivoi. Pk-kokeita en näköjään ollut listannutkaan, mutta oli kiva että ne onnistui.

Rallytoko

• Kuulostaa varmaan tosi piristävältä, kun sanon ettei oikein ole motivaatiota tähänkään :D Käydään se yksi avo-tulos ennen lajin virallistumista, niin onpahan sitten oikeus voittajaluokkaan, kun innostus taas saapuu keskuuteemme ;) 

Alkuvuodesta olin jopa vähän innostunut! Käytiin se viimeinen avo-tulos, oltiin tuomarin suosikkeja. Koko loppuvuoden sain koepaikkoja ja sit ei ikinä päästy, aina oli jotain muuta. Sit en enää edes yrittänyt järjestää tälle aikaa, kun sitä ei ollut niin ei sitten. Muutamia kertoja treenattiin, kyllä se ne voi-liikkeet osaa ihan riittävän hyvin.

Flyball

• Tähän taas olisi motivaatiota, harmi ettei juurikaan kisoja. Mutta sentään todennäköisesti yhdet enemmän kuin tänä vuonna, nimittäin Messarin lisäksi Maailman voittaja -näyttelyssä. 
• Voisin yrittää olla se aktiivinen ihminen, joka kokoaa porukkaa treenaamaan. Olisi oikeasti mielenkiintoista työstää joukkueen suoritusta ja katsoa, kuinka hyvään pystytään!

Ei juuri treenattu, ei kisoja maailmanvoittajassa, Messarissa käytiin ja olen ikuisesti katkera ettei voitettu pukukisaa :D

Vaikka ennuste osittain vastasi hyvinkin todellisuutta, jotenkin tilanteet tuntuvat elävän noiden elukoiden kanssa niin rajusti ja suunnitelmia pitää päivittää ja uudistaa niin usein, etten taida niitä enää jaksaa ylös kirjoittaa. Riittää siis että ajantasalla oleva suunnitelma löytyy päästäni. Sen voin kyllä kertoa, että miun tämän vuoden isoin tavoite ei liity millään tapaa koiriin, ja jos se toteutuu niin oikein millään muulla ei ole väliä. Jos nyt koirista kuitenkin ihan vähän jotain, niin terveyttä kaikille karvaisille ja enemmän laatua kuin määrää, ihan kaikessa.