Treenailua ja mätsäröintiä

Tänään käytiin molempien hurttien kanssa Saimaan pelastuskoirien järjestämässä mätsärissä Starkin parkkiksella, seurana myös Taija ja Sissi. Koiria oli PALJON, mutta kaikki sujui jouhevasti eikä sitä odotteluaikaa sitten loppujen lopuksi mitenkään tuhottomasti jäänyt. Hyvät järjestelyt siis. Sabi sai punaisen, oli ihana ja innokas, vaikkei sitten menestystä enää tullutkaan. Riina sai sinisen, eikä meinannut tajuta että mitä hittoa me täällä kehässä pyöritään. Se tarjosi sivulletuloa, maahanmenoa ja muuta jännää, eli ilmeisesti meidän ahkera tokoilu jossain näkyy. Ehkä tarpeetonta sanoa että Riinakaan ei siis sijoittunut ((: Ihan mukavaa oli kuitenkin vaihteeksi viettää aikaa tälläisen koirapuuhailun parissa (:

Treenailuista sen verran, että jos joku on sattunut ihmettelemään treenipäivitysten (no okei, ei niitä muitakaan päivityksiä ole hirveesti ollut) vähyyttä, niin se ei suinkaan johdu siitä etteikö oltaisi treenattu, ehei, ollaan kyllä ahkerasti tahkottu tokoa ja hakuakin oikeestaan läpi talven. Miusta vaan on viime aikoina ollut jostain syystä mukavampi kirjoittaa treenipäiväkirjaa ihan vanhanaikaisessa paperisessa muodossa. Mutta nyt pientä päivitystä treenailun saralta.

Riinan paikkamakuu edistyy hitaasti mutta varmasti. Leuan maahanlaiton opettaminen oli meidän pelastus, tai ainakin tällä hetkellä näyttää siltä. Sillä löydettiin se oikea, rauhallinen paikkamakuumielentila. Nyt en kuitenkaan välttämättä vaadi siltä pään maassa pitämistä, miulle on ihan sama miten se pysyy siellä maassa, kunhan vaan pysyy. Lisäksi jatkuva leuasta huomauttelu paineistaa Riinaa, joka saattaa johtaa siihen että se nousee maasta. Edistyksestä huolimatta tarvittaisiin paljon lisää treeniä vieraiden koirien kanssa. Tää koitetaan saada kuntoon kesäkuun tokokokeeseen mennessä.

Muuten ei mitään ihmeellistä, enemmän ollaan ehkä viime aikoina keskitytty alempien luokkien liikkeisiin, tosin osittain myös sen takia että meidän treenikentälle on jonkin verran matkaa ja jatketaan siitä yleensä suoraan lenkille. En siis aina kehtaa mitään tunnareita tai merkkejä mukana kannella, noutokapulat vielä menee.

Nouto onkin edistynyt, olen ihan tyytyväinen niin metalli- kuin puunoutoonkin. Vauhtia on tullut lisää ja kapulan eteentuominenkin on alkanut sujua. Tunnari on sujunut huippuhyvin, viimeeksikin haisteli ensin kaikki ja otti oman varmalla otteella. Siksi onkin jätetty tunnarin treeni vähän vähemmälle, silloin tällöin otetaan. Toki siihenkin pitää saada vielä varmuutta, pari onnistunutta suoritusta ei tarkoita että koira osaa liikkeen.

Kokeita ajatellen otettiin viime kimppatreeneissä työn alle sellanen systeemi, että Riina aktivoituisi heti pallon nähdessään ja miun ei tarvitsisi olla niin aktiivinen. Kiitos Ullalle neuvoista! Tää on nyt näinä parina kertana mitä ollaan kotona tehty sujunut tosi hyvin!

Esine-etsinnässä ollaan harjoteltu pikkuesineillä, meillä on ollut lyijykynää, pilttipurkin kantta, huulirasvatuubia yms. Hyvin on Riina nenäänsä käyttänyt, ei ole ollut vaan koristeena (:

Sabin kunto on viime aikoina ollut vähän kaksipiippunen juttu. Toisaalta on ollut virkeä, pirteä ja iloinen, mutta toisaalta liikkuminen etenkin pitkien lenkkien jälkeen on näyttänyt hieman hankalalta. Toivotaan nyt että pysyy tuo tauti edellen aisoissa. Meidän omiin treenailuihin Sabi on osallistunut, sellasta keikkea pientä on tehty. Vasta eilen vai millonko se oli kun Sabi teki aivan täydellisen kaukoseisomisen, tosin kyllä aika läheltä. Seisominen on aina ollut Sabille se vaikea liike, joten pitää iloita pienistä onnistumisista! (:

Loppuun vielä kuva meidän uudesta hienosta tempusta (: