Lonkkakuvat osa 1, 2... ja toivottavasti ei enää 3

Riina siis kävi tuossa viikko-pari sitten lonkka- ja kyynärkuvissa, lisäksi kuvattiin selästä lanne-ja kaularangat. Kaikki oli hyvin: selässä ei mitään, kyynärät ok, lonkat a tai b. Kuvat lähetettiin kennelliittoon, kului muutama päivä, ja kas kummaa, kuvat eivät kelvanneet. Tässä vaiheessa erään (kukakohan lie?) verenpaine kääntyi nousujohteisiin lukemiin. Ei eläinlääkärin vika, inhimillinen virhehän tuo oli. Ärsyttää vaan. Ideana kun nimenomaan oli selvitä yhdellä nukutuksella, mutta ensi torstaina suuntaamme taas piikiteltäviksi. Hetken säikäytti noitten doping-karenssiaikojenkin puolesta, niiden kanssa kun oli jo alun perin sompailua. Mutta siinä ei nyt sentään suurta vahinkoa käynyt. Yritän seuraavalla kerralla, josko nukutukseen voisi käyttää sitä miedompaa ainetta, joka aiheuttaa vain viikon mittaisen doupatun olotilan.

Treenirintamalla ei mitään maatamullistavaa, mutta kirjoitellaan silti.

Hakua on nyt treenattu pimeässä, eikä siinä koiralla ole ongelmaa, suht. normisti toimii. Viime treeneissä tosin oli kummallinen valeilmaisu (näitä ei siis tosiaankaan yleensä tee), mutten usko pimeän erityisesti vaikuttaneen. Huomenna taitaa saapua meidän uudet, hienot hakuvaljaat, niihin on sitten hyvä kiinnitellä jos minkäkinlaisia lamppuja ja kulkusia. Tästä lähtien näytään ja kuulutaan! Juuri muuten luin sähköpostista, että palvelus- ja pelastuskoiraliittojen yhteinen pelastuskoiran käyttöönottotarkastus-asia etenee. Ihan jännä nähdä, mitä tuosta tulee, kun kuitenkin koskee aika vahvasti miuta ja Riinaa. Lisätietoja täältä.

Flyball-puolella ei huippuaktiivista, mutta ei sitä unohdettukaan ole. Ei auta unohtaa, kun tosikoitos lähestyy päivä päivältä... (: Tässä viimeisimmät videoidut treenit.

Itse löysin hetken kadoksissa olleen tokomotivaation, ja sitäkin on siis nyt treenailtu. Kaikissa muissa liikeissä jotenkin edetään, mutta tunnari junnaa paikoillaan. Riina etsii kivasti oman, nostaa, katsoo, reagoinko minä, ja jos en, niin pudottaa, lähtee hommailemaan omiaan. Tähän kelpaisivat viisaampien neuvot.

Rallytokotreenit saatiin torstaina aikaiseksi Tiinan ja Ellan kanssa. Tuolleen ihan erikseen sitä pitää treenata, sillä jos ajattelee, että otetaan sitten siinä tokon sivussa, niin jää tekemättä. Hyvin sujui, se lähinnä ärsyttää, että kaksi seuraavaa koettaa joudutaan vielä alokasluokassa junnaamaan, liikkeet olisivat niin paljon kivempia ylemmissä luokissa. Mutta kaikki aikanaan.

Agilityssa siirryttiin jatkokurssille, ja uutena esteenä tuli a. Eihän siinä ongelmaa, kyllähän Riina a:n kiipeää, ja kontaktitkin sujui aikalailla samalla tavalla kuin puomilla.

Uusia kuvia ei ole, vanhoilla mennään. Tällaisiä kelejä odotellessa!