Hieman erilaista palloilua

Lauantaina lähdettiin Riinan kanssa kokeilemaan doboa, tuota suhteellisen suosittua uutuuslajia, kiitos Ellalle ja Elville seurasta!

Hauska kokemus kaikin puolin, sen verran tykkäsin että ilmoitin Sabinkin tuollaiselle tutustumistunnille. Yllättävän hyvin koirat toimivat pienessä tilassa, mutta tietysti kun oli jotain mihin keskittyä, niin ongelmia ei päässyt syntymään. Alkuun kokeiltiin palloilua, sitten tehtiin liikkeitä tasapainotyynyllä, ja loppuun palattiin vielä pallojen päälle. Mitä isompi pallo, sen helpompaa oli, mutta sujuihan se pienemmälläkin. Eikä muuten mennyt kuin minuutti tunnin alusta, niin kaikki viisi koiraa olivat jo pallojen päällä, eli se ei kenellekään osoittautunut ylitsepääsemättömäksi esteeksi (: Riina oli selvästi kiinnostunut hommasta, mutta tauoilla osasi myös rauhoittua. Loppua kohti hieman hyytyi, oli siis fyysisen haasteen lisäksi myös henkisesti rankkaa. Varmasti hyvä harrastus harrastus- tai ihan kotikoirankin lihashuoltoa ajatellen, eiköhän myö tässä kevään aikana sellainen alkeiskurssi vielä bongata.

Ennen doboilua kerettiin lenkkeilemään Lamposaareen vievällä jäätiellä Ellan ja Elvin kanssa, siitä parit kuvat:

Riina pyöriskelee

Sabi poseeraa

Elvi on Elvi

Liukkailla jäillä

Yksi vinokaula ja kaksi hieman suorempaa

Ja jottei loppuilta olisi vallan laiskotteluksi mennyt, käytiin illalla agihallilla rallytokoilemassa. Kunnollista ratatreeniä ehkä ekaa kertaa ikinä, kunnon kyltteineen päivineen. Riina teki oikein kivasti. Avoimen luokan radassa ei ongelmaa, vaikkei se ihan niin välinpitämätön houkutuksen suhteen ollut kuin aluksi ajattelin ;) Seisomisia sisältäviä liikkeitä saatamme myös vielä harjoitella.

Hieman huono(kuvan)laatuista rallytokoa

Houkutus

Luotisuora perusasento

Tänään Riina on treenannut ja treenannut vähän lisää, huomenna pitää ehkä hieman rauhoittaa menoa, ennen kuin tulee ylikuntoa :D Aamupäivästä käytiin Joutsenossa rakennusetsintäharjoituksissa, sama tönö kuin viime kerralla. Riinalle 4 ukkoa. Ei millään meinannut malttaa seurata + paikkaistua alussa, vaikken sitä kauaa siellä hangessa olisi pitänytkään. Itse etsintä oli mallikasta: rivakka vauhti, hyvät ilmaisut (ei ulvonut) ja viime kerralla ongelmia tuottaneet metalliportaatkin mentiin tällä kertaa lyhyen pohdinnan jälkeen. Miun vaan pitää tälläsessä etsinnässä muistaa auttaa koiraa esim. siellä pimeässä kellarissa enemmän, myö ollaan tiimi.

Sitten viikonlopun kootut tokoilut: perjantaina sekä tänään agihallilla:

Perjantai:

Hyppynouto:
Koemaisesti, hyvin sujui. Ei tökännyt, hyvä vauhti, nosti ok siististi, palautti nätisti.

Ruutu:
Ongelmana se, että jos alkuun tekee koemaisesti, ei löydä ruutuun. Se on tietysti koetta ajatellen erittäin huono asia. Ja ei siinä muuta voi tehdä kuin ottaa uudestaan, ja kyllähän se sitten sujuu. Koemaisessa suorittamisessa ei muuten ongelmaa, menee maahan eikä ennakoi seuraamaantuloa.

Tunnari:
Ekalla kertaa täräytti kapuloille niin että ne lenteli, mutta toi kuitenkin oman, se plussaa. Toisella kerralla vieraat kapulat vähän kasassa, oma hieman erikseen. Nyt siististi.

Kaukot:
Hienoimmat ikinä, nyt voin kuolla rauhassa :D 10 ja yli 10 metristä, ei liikkunut juuri yhtään s -> i vaihdossakaan. Kerran taisi vaatia kaksoiskäskyn seisomiseen, tokassa setissä ei sitäkään. Miun pitää vaan muistaa antaa käskyt reippaasti, ei hissutella.

Metallinouto:
Oikein hyvä, en tiedä miksi tämä nyt toimii, mutta ihan sama, antaa toimia!

Seuraaminen:
Käskytettynä, namilla. Hitaasta käynnistä pysähtyminen oli vaikeaa, muuten hyvä. Myös lelulla ja naksutellen.

Pm:
Watin ja Erkin välissä, aika ehkä n. 3 min/vähän vähemmän, hyvin pysyi.

Liikkeestä istuminen:
Sellanen ok, pari kertaa taisi mennä maahan. Tätä taas vaan tehtävä enemmän, liikkeestä sujuu pienellä avulla.

Sitä taas tuli mietittyä ja ihmeteltyä, kuinka erilaisia linjoja tuomareilla on liikkeiden väleissä palkkaamisesta. Toiset pudottaa kokonaisvaikutelman pohjalukemiin jos leikittää/teettää temppuja, toiset taas kannustaa siihen. Ota heistä nyt sitten selvää!

Sunnuntai:

Ruutu:
Ja sama ongelma. Hakee, hakee, mutta ei löydy. En vaan saa sitä kunnolla kohdistamaan katsetta ruutuun, hmph. Ensimmäisen jälkeen onnistui kyllä. Tokalla kierroksella oltiin siirretty ruutu uuteen paikkaan, ja nyt se löytyi ekalla, wuhuu! Ei ehkä muuten nopein ja hienoin suoritus ikinä, mutta löytyminen oli tärkeintä. Pitää kai tästä lähtien tyyliin aina ottaa perusasentoon ennen kuin lähettää, että oppii lähtemään siitä.

Metalli:
Edelleen toimii, hyvällä laukalla palauttaa.

Tunnari:
Jos takaisintulossa kapulan pureskelua ei lasketa, oikein mallikasta työskentelyä! Siististi toimi kapuloilla. Piilotusta sitten yhdellä palikalla: yksi vapautus leluun, yksi tuonti loppuun asti.

Hyppynouto:
Yksi hetsaten, vähän tökkäsi kapulaa. Toinen koemaisesti ja ja nätisti-käskyllä, tökkäsi vähän niin kuin kapulan eteen, muttei koskenut, joten hyvä (: Onnistuin myös heittämään aika vinoja, eikä silti kiertänyt estettä.

Liikkeestä istuminen:
Paljon sujuvampia kuin perjantaina!

Seuraamista oikealla puolella:
Ettei vaan nyt jumittaisi. Namilla erinomainen, muuten poikittaa aika reilusti...

Luoksetulo:
Jätin Riinan maahan. Siitä kutsuminen, tuli tosi hyvällä vauhdilla ja painui napakasti maahan käskettäessä. Siitä uusi kutsuminen, taas lähti hyvällä vauhdilla, ja vapautus leluun. Tämän liikkeen pitää ehdottomasti säilyä yllätyksellisenä, ettei ala ennakoida.

Pm:
Retan kanssa, mie poistuin piiloon sivusuuntaan. Aika pitkä aika, hyvin Riina siellä makoili. Kerran palkkasin, pari kertaa kehuin.

Torstaitokot

Yhtään en edellisessä päivityksessä valehdellut, ei muuten tänään kello soinut, vaikka olisi pitänyt. Noo, hyvin sain itseni lähtökuntoon 15 minuutissa, suunnattiin nimittäin jo yhdeksäksi Ellan kanssa hallille. Hieman kyllä aikataulut venyi ja paukkui, meillä oli muutamia suuren lumimäärän aiheuttamia ongelmia, mutta ei varmaan oltu ainoita. Puoli 10 päästiin sitten treenaamaan: agilityt sisällä, tokot mukavasti ja juuri sopivasti auratulla parkkipaikalla.

Riinan tokot:

Pm:
Perinteisesti alkuun. Hyvin pysyi ja ekalla käskyllä meni maahankin. Jos nuuski, niin huomautin, mutta ei kyllä ainakaan montaa kertaa sitä tehnyt. Ajasta ei mitään hajua.

Elvi teki ensin, Riinalla pieni tauko. Ja sitten jatkui:

Hyppynouto:
Aika tosi hyvin meni koemaisesti, ei oikeastaan valittamista! Siististi nosti ja eteen tuli kapulan kanssa suoraan asentoon. Vielä enemmän olisin voinut koemaisesti palkata, eli pyöräytellä/kehua, nyt suht nopeasti palkkasin lelulla. Mutta sentään muistin ensin kehua, ihan hyvä niinkin (:

Metalli:
Pitkästä aikaa ulkona, koska pakkanen oli inhimillinen, tai nollassahan se taisi olla. Ensin hetsaten ja vapautus leluun, tosi hyvä! Ei empinyt kapulan nostamista ja vauhti oli mukava. Sitten koemaisesti, ja niinkin sujui, ihmeellistä (: Tähän olen tosi tyytyväinen.

Tunnari:
Ensin koemaisesti, tehtiin kaikki alkuhässäkätkin (miun kääntymiset yms.). Haisteli nätisti, nosti oman ja lähti tuomaan, pyöräytti pari kertaa ja toi nätisti eteen. Tuohon pieneen pyöräyttelyyn en ole puuttunut, koska se palautus on viime aikoina muuten toiminut. Loppuun ajettelin, että vapautan leluun, mutta silloin meidän ongelmat alkoivatkin. Meni ihan normaalisti kapuloille ja toi väärän! Kiva hei, tätä ei ole tehnyt herraties milloin. No, eipä sitten muuta kuin ihmettelyt, että mites sie nyt tälläsen toit, ja uusi lähetys. Jälleen väärä. Miulle pisteet siitä, etten hermostunut, vaan vein oman takaisin paikoilleen, lyhennettiin matkaa ja otettiin uudestaan. Lopuilla kerroilla toi taas oman, mutta pari kertaa jouduttiin vielä uusimaan kun maisteli mennessään muita. Voi huoh. Viimein sitten onnistui (sanoin vielä kapuloilla nätisti-käskyn) ja sain vapautettua leluun. Vissiin meillä on mennyt tää juttu päittäin, eli kun Elvin tunnari alkoi sujua niin Riinan osaaminen hävisi kuin tuhka tuuleen :D

Ruutu:
Ei oikein tääkään nyt irronnut. Koemaisesti kun koitettiin niin meni hitaasti ja lopussa peruutteli ruutuun. Päätin sitten että tehdään vaan hetsaamalla, silleen toimi.

Kaukot:
Ja voi ei, kun ei se s -> i oikein toiminut. Sitäpä siis ehkä illalla hinkkailemme kotona.

Vähän meinasi käydä niin, että treenin edetessä taso laski kuin lehmän häntä, mutta kai sitten vaan ollaan tyytyväisiä, että ne liikkeet jotka toimi toimikin sitten tosi hyvin. Sellaisen huolestuttavan huomion vaan olin tekevinäni treenin aikana, että Riinan liikkuminen näytti kummalliselta. Etenkin ruudussa oli alkuun tosi hidas ja noudoissa kapulan luona himmasi kummallisesti. En oikein usko, että nätisti-käsky olisi yhtäkkiä mennyt niin hyvin perille... Toisaalta sitten taas lenkillä oli ihan normaali. Voihan se olla, että otti paineita miusta ja tunnarin epäonnistumisesta, mutta niin tai näin, Riina jätti agilityt tällä kertaa tekemättä. Sabi pääsi sen sijaan juoksentelemaan putkia ja hyppyjä, voi onnellista koiraa! Keinukin sujui yllättävän reippaasti Ellan avustamana, hyvä Sabi!

Loppupiristykseksi kuva viime talvelta, onpas Riina nuoren näköinen! Ei tietysti sillä että se vanha olisi nytkään. Niin ja muuten, en muista mainitsinko, mutta Riinan lonkkakuvat näkyvät viimein Koiranetissä, ihme säätöä oli taas sekin asia.

Riina ja Maisa jäällä

Alkuviikon lajivalikoima

on ollut kattava. Maanantaina agilitya, tiistaina hakua, tänään tokoa. Sunnuntaina oli Riinan ansaittu vapaapäivä, mutta aamulla käväistiin agilityhallilla, kun mie olin lupautunut kouluttamaan flyballia ja nuorille (onneksi itse olenkin niin vanha) tokoa. Riinan suurin ponnistus oli näyttää flyball-kurssilaisille kuinka se homma oikein hoidetaan. Oli muuten koira ihmeissään, kun yhden pallon sai hakea ja sitten joutui takaisin autoon. Sabi ei päässyt edes autosta ulos ;)

Maanantain agilitytreenit sujuivat omatoimi-periaatteella, koska Linda oli kipeänä. Hyvin saatiin homma rullaamaan: alkuun tehtiin pareittain/pienissä ryhmissä keppejä, kontakteja ja keinua yksittäisinä esteinä ja loppuun rakennettiin varmaan hienoin ja luovin radanpätkä ikinä :D Tällä kertaa valopilkkuja olivat keinu ja kaukot, joita tehtiin odotellessa. Myös muutamat liikkeestä istumiset kerettiin ottaa. Keinulla Riina eteni rohkeammin loppuun asti, aika taisi olla tässä se, joka teki hyvää. Puomin kontaktit tuottaa päänvaivaa, en tiedä miten saan Riinan ottamaan ne niin, että mie jään sen selän taakse. Tällä hetkellä se vissiin luulee, että "ota" tarkoittaa juuri sille paikalle pysähtymistä, missä se käskyn kuuluessa sattuu olemaan... Kepit oli ok, aika pieneen verkko-/ohjurimäärään päästiin.

Erki ja Erkin jättikorvat perjantaina agilityhallilla.

Riinan kepit, näissä irtoaa hyvin!

Onnistuu ne kontaktit ainakin välillä.

Tiistaina sitten Leenan kanssa tehokkaat pikahakuilut ennen jumppaa, paitsi että saatiinhan myö kuitenkin sitä aikaa menemään. Tarkoitus oli nimittäin ottaa myös tokoa, mutta ei ehditty. Riina kävi ihan kierroksilla, ei meinannut pysyä housuissaan, kun tajusi mitä ollaan menossa tekemään (: Skinnarilan jäälle siis sijoittui tämä treeni. Kun lähetin niin teki muuten niin suoran ja vauhdikkaan piston ettei ole tosikaan! Haukut oli rumia, ihme ulvomista. Toisella kerralla Leena meni sitten vaan ihan lähelle, éttä saatiin ne haukut kulkemaan. Siinä pari ulvahdusta alkuun, sitten tasoittui nopeasti. Voi olla että se näkyy ettei mitään säännöllisiä hakutreenejä oikein talvella ole, kesällä miun mielestä haukku pysyy paremmin kasassa.

Sabi oli iloinen tolleri, ensin en ajatellut edes ottaa sillä mitään, mutta siinähän tuo meni joukon jatkona. Puoliksi se jäljesti ja matkalla pysähtyi syömään Tikun sydänpateen jämät, mutta Leena löytyi ja jotain etäisesti ilmaisuhaukkua muistuttavaa sen suusta kuului. Ihan hyvä saldo (:

Tänään sitten jätettiin Ullan ja Salaman kanssa treenaamatta lumimyrskyn vuoksi, mutta koska meidän kokeen jälkeinen pieni treenihengähdys uhkasi venyä liian pitkäksi, suunnattiin ominemme lähikentälle. Aiheena pienimuotoinen voittajaluokan tilannekatsaus. Jonkun verran virheitä tuli, mutta huippumukavaa oli siitä huolimatta, mikähän miuta oikein vaivaa? (:

Pm:
Ihan hyvä häiriö tuollainen lumimyrsky. Vähän Riina siristeli silmiä, mutta pysyi kuitenkin. Semipitkä aika, pari kertaa palkkasin.

Seuraaminen:
Nami kädessä eli hieman avustettuna, tosi hyvin meni! Hidasta, nopeaa, askeleita, käännöksiä.

Ruutu:
Tarkoitus oli tehdä koemaisesti, mutta ei se Riina olisi sitä ikinä löytänyt, hyvä kun näin koko ruutua itsekään (meidän keltaiset ruutumerkit ja valkoinen ruutunauha eivät olleet ko. kelissä paras mahdollinen yhdistelmä). Käytiin siis ruutu yhdessä katsomassa, sitten meni hienosti koemaisestikin, ei oikeastaan huomautettavaa. Käskystä tuli nätisti seuraamaan, ei varastanut tai mitään. Loppuun vielä lähetys, jossa palkkasin ruutuun menosta ja pysähdyksestä. Meni muuten hyvään kohtaan keskelle molemmilla kerroilla.

Tunnari:
Koemaisesti yhdellä kapulalla, onko sellaista olemassakaan? Siististi etsi ja nosti, pari pientä pyöräytystä palautuksessa, suoraan asentoon eteen. Hyvä!

Luoksari:
Ensin suora, josta vapautus leluun. Sitten koemaisesti. Maahanmeno oli nopea, mutta jäi hieman vajaaksi, eli vaati toisen käskyn. Seisomaanpysähtyminen hyvä, seisomasta eteen hieman epävarman oloisesti. Maahanmenon ja seisomisen välillä hyvä vauhti. Pitää joskus tehdä niitä, että viimeisellä välillä vapauttaa leluun, jotta vauhti säilyy siinäkin. Tämä siis tehtiin ekaa kertaa ikinä koemaisesti, siinä mielessä oikein hyvä! Loppuun vielä suora luoksari.

Nouto:
Pari vaan "nätisti", eli ilman tökkäilyjä, vapautus leluun. Tää oli vähän niinkun hyppynoudon korvike, kun sitä hyppyä ei ollut.

Kaukot:
Nää ei kuuluneet treenisuunnitelmaan, mutta tehtiin sitten kun kerran vauhtiin päästiin. Ensimmäinen istuminen tuotti ongelmia. Lyhensin matkaa ja siitä sain sitten palkattua sen istumisen. Muut asennot sitten kauempaa, jopa s -> i aika hyvä (tänään sisällä ei toiminut ollenkaan).

Päälle vielä lenkki lumisateessa ja hyvän illan ainekset oli kasassa! Huomenna ei kello soi, tykkään koeviikoista (tai ainakin niiden aikaisista vapaapäivistä).

Hetken päästä näytetään koko joukko tältä.

Tokokoe 26.1. Kotka

Lauantaina oli siis meidän kauan odotettu koitos. Lähdettiin Ullan ja Salaman kanssa ajelemaan kohti Kotkaa jo heti kahdeksan jälkeen, sillä voittajaluokka oli ennen avointa. Myö siis jouduttiin Riinan kanssa odottelemaan pari kolme tuntia omaa vuoroamme, mutta eipä se oikeastaan haitannut. Vähän lenkkeiltiin, kun oli niin mukavia metsäpolkuja ja sitten tietysti virittäydyttiin omaan suoritukseemme. Vein Riinan halliin sen verran aikaisemmin, että se ehti tutkailla paikan. Positiivista oli, ettei miuta juurikaan jännittänyt, ja se ehkä näkyi koirankin käytöksessä. Paikkamakuuseen mentäessä Riina oli hyvin kuulolla, ja juoksutarkastuskin sujui ongelmitta. Tuomarina Riikka Pulliainen.

Paikkamakuu: 8
Vaikka tuntui että se oli kuulolla, vaati silti kaksoiskäskyn maahanmenoon. Niin vaati kyllä kaikki muutkin koirat meidän pm-ryhmässä, joten ehkä maan kylmyys vaikutti tai jotain. 3 minuuttia on kuulkaa pitkä aika olla siellä piilossa, mutta hengissä selvisin ja Riina teki varmaan hienoimman paikkamakuunsa ikinä! Ulla sanoi että se makasi ryhdikkäänä eikä haistellut ja siltä se näytti miun palatessakin. Aivan loistavaa! Tässä vaiheessa tuntui jo ettei muilla liikkeillä ole mitään väliä, tärkein tavoite oli jo saavutettu.

Sitten pieni tauko, mutta koska avoimen koiria oli vain neljä ja myö oltiin kolmansia, en viitsinyt laittaa Riinaa enää autoon. Yksilösuorituksiin lähdettäessä Riina tuntui niin ikään hyvältä.

Seuraaminen: 10
Wuhuu! Meidän "ongelmaliike", ainakin välillä. Olin koko ajan valmiina huomauttamaan, jos pudottaa kontaktin tai muuten hölmöilee, mutta sellaista ei tapahtunut. Perusasennot otti myös hyvin. Alussa oli vissiin poikittanut, mutta se kai korjautui heti ekassa käännöksessä.

Liikkeestä maahanmeno: 9
Hieman olisi nopeammin saanut mennä, muuten hyvä.

Luoksetulo: 9,5
Miun käskyn antamisesta koiran pysähtymiseen meni ehkä koiran mitan verran. Hieman nopeampi olisi vielä voinut olla, mutta tyytyväinen olin silti! Ennen koetta oltiin tehty pelkkiä suoria, ja vauhti olikin hyvä. Lopussa myös siististi eteen ja siitä sivulle.

Liikkeestä seisominen: 9,5
Jälleen ihan vähän nopeampi pysähdys olisi saanut olla, muuten hyvä, myös loppupa.

Nouto: 9
Pysyi heiton ajan, vähän tassuilla tökkäsi, siitä pistevähennys. Mutta on ehkä joskus treeneissä tehnyt rumemminkin... ;) Nopeuttahan voisi aina olla lisää, eteentuonti ja irrotus siistit.

Kaukot: 9
Tuomari sanoi, että hieman vajaa ensimmäinen istuminen, mie sanon että aika paljon vajaa :D Mutta kai se sitten kelpasi. Muut asennot hyvin.

Hyppy: 9,5
Hyvin hyppäsi ja istui. Takaisintulossa arpoi sivulle- ja eteentulon väliltä, päätyi kompromissiin eli n. 45 asteen kulmaan :D No hyvä että aivoissa sentään raksutti, vaikkei lopputulos ihan toivotunlainen ollutkaan.

Kokonaisvaikutus: 10
Meidän yhteistyö ja miun kaunis käskytys sai kehuja, tällainen piristää aina ja valaa uskoa siihen omaan tekemiseen.

Erityisesti olin kokeessa tyytyväinen Riinan yleiseen viretilaan (vaikka olisi se vielä hieman korkeampikin voinut olla, mutta aika hyvä jo nyt) sekä siisteihin liikkeiden väleihin. Riinalla toimii näköjään tuo koko kokeen ajan käskyn alla pitäminen, se oikein itse hakeutui siihen.

Yhteispisteet 183,5 (Leenan veikkaus 178 liippasi aika läheltä), kunniapalkinto ja luokkavoitto (: Kyllä kelpasi ajella kotiin! Onnea myös Ullalle ja Salamalle hienosta suorituksesta, vaikkei ykköstä irronnutkaan. Ensi kerralla sitten! Silloin muuten myökin mennään voittajaan, saa nähdä mitä siitä tulee...

Agilityonnistumisia

Maanantaina päätin viimein ottaa Riinan mukaan meidän ryhmän agilitytreeneihin, mutta sen verran vielä varotoimenpiteitä suoritettiin, että hyppykorkeudet pidettiin aika matalina. Muutenkaan ei ainakaan tarkotuksella hirveästi revitelty. Tosi hyvät treenit, kiva että meidän kontakti- ja keppitreenien tulokset näkyi radanpätkälläkin.

Kepit Riina pujotteli ekaa kertaa sellasella asenteella millä sen haluankin toimivan! Verkkoja oli pari enemmän kuin mitä meillä on viime aikoina ollut, mutta toisaalta koska se oli osana rataa niin ehkä ihan hyväkin asia. A:n kontakti sujui myös, miun ei pahemmin tarvinnut varmistella vaan sain pari askelta jatkettua matkaani.

Nämä pari huonolaatuista, mutta blogiin kelpaavaa kuvaa (kiitos Taijalle kameran mukaan raahaamisesta, pakkohan se on välillä edes yrittää ottaa kuvia) edellisen kerran treeneistä. Riina ei siis silloin mukana, mie ohjastin Sissiä.

Sissin kepit

ja Jaden A

Lämpimiksemme tehtiin tokoa, odotteluaikaa kertyi koska meillä oli pitkästä aikaa koko ryhmä kasassa. Tehtiin ainakin kaukoja (niin ekaa nousemista kuin seisomisen kanssakin), pientä seuraamista, lyhyt pm, muutama maahanmeno ja seisomaanjääminen.

Tiistaina miulla oli sitten tämän vuoden ensimmäinen noutajakenttäkoulutusvuoro (huh, mikä sanahirviö) ja Riina odotteli autossa, lopussa pääsi treenaamaan. En ehkä jatkossa ota omaa koiraa/koiria mukaan, hieman hätäiset treenit meinaa väkisinkin tulla kun mie oon jo aloitettaessa umpijäässä. Mutta ei siinä mitään, ei meillä nyt ainakaan mitenkään huonosti mennyt, vaikka vähän tiivistetysti tehtiinkin. Ja plussaa siitä, että päästiin ennen koetta tekemään hyppyä ihan kunnollisella tokohypyllä agilityhypyn sijaan.

Aika lailla kertailtiin taas niitä avon liikkeitä, mitä nyt yhdet kaukot saattoivat siinä kylmyydessä unohtua ;) Paikkamakuu kesti ehkä 2 sekuntia koska Riina tärisi alusta lähtien, enkä kehdannut sitä kiusata, tuskin sillä autossa odotellessa turhan lämmin oli ollut. Loppuun ohjattu sellasena kivana piristeenä. Se oli muuten oikein mallikas, mutta merkin sijasta Riina suuntasi mielummin treenikassia penkomaan.

Keskiviikkona sitten piipahdettiin vain jäälenkin jälkeen lähikentällä. Seuraaminen oli yhden hölmöilyn (kyyläili jotain ohi lenkkeilevää puudelia) jälkeen hyvää, ruutu löytyi paremmin toisesta suunnasta kuin toisesta, perusasento suoristui naksutellen, suorilla luoksareilla mennään edelleen ja paikkamakuussa mie hermostuin turhaan, mutta onneksi saatiin onnistuminenkin. Hieman paikkamakuussa alkuun tärisi, mutta nyt ajattelin että pitää kestää, koska lenkillä oli varmaan kuitenkin pysynyt ihan lämpimänä.

Tänään päästiin väliaikaisista vastoinkäymisistä huolimatta lopulta kuitenkin agihallille treenaamaan Ellan ja Johannan kanssa. Agilityjuttuina tehtiin taas niitä kontakteja ja keppejä. Keppeihin olin huipputyytyväinen, päästiin sellaiseen tilanteeseen että alussa verkkoja oli kaksi, lopussa yksi verkko ja yksi ohjuri eikä muuta. Kaiken lisäksi Riina meni nämä itsenäisesti, miun ei tarvinnut kulkea mukana. Kontakteissa ei ihan samanlaista läpimurtoa, mutta kelpo suorituksia kumminkin. Yksi erityisen hyvä, jossa pystyin jatkamaan omaa juoksemistani ja vain vähän kääntämään rintamasuuntaani kohti Riinaa vahvistukseksi. Yksinään kontaktille irtoaminen etenee myös, hitaasti mutta varmasti.

Ulkona myös tokoiltiin. Koemaiset kaukot sujui, istumiset hieman vajaita, mutta siitä ei nyt välitetä. Otin kyllä loppuun pari toistoa, joissa nosti ihan kunnolla jalat alleen. Seuraamisessa naksautin hyvissä kohdissa. Noudossa kerran tömäytti vähän tassuilla, muut siistejä. Palkkasin myös kerran istumassa pysymisestä, kun heitin kapulan. Tunnarin palautukseen lähdössä kerran, pari pyöräytti kapulaa, muuten siisti, ja heti nosti oman kun kohdalle sattui. Ruutu sellainen aika perus, ok. Vähän taaemmaksikin saisi mennä, vaikka nyt oli kyllä oikeastaan aika keskellä. Koemaisessa hypyssä Riina palasi vanhoihin tapoihinsa ja tuli vinosti sivulle. No jaa.

Kuvat viime viikon maanantailta:

Ainut kuva, jossa kaikkien ilmeet oli ok (= kenelläkään ei ollut rullahuulia)

Oma pieni petoni

Tollerien älykkäät ja intellektuellit ilmeet osa 1

ja osa 2

Koetta odotellessa ja talvesta nauttiessa

Mikä olisikaan parempaa ajanvietettä koetta odotellessa kuin treenaaminen, joten sitä ollaan tehty.

Lauantaina korvattiin perjantaina väliin jääneet tokoilut agilityhallilla Leenan ja Suvin kanssa. Riina teki alkuun paikkamakuun ja sitten pienen tauon jälkeen avon koemaisesti. Olin tyytyväinen kokonaisuuteen, n. puolivälissä palkkasin nameilla (+ yhden ekstrakerran, koska nouto oli niin hieno!). Pakka pysyi kasassa loppuun asti, joten ihan hyvillä mielin voidaan lähteä kokeeseen. Paikkamakuita ei nyt vaan olla tehty hirmu pitkinä milloin minkäkin suuruisen pakkasen vuoksi, joten sitä voin ehkä vähän jännittää ;) Mutta sisällä ollaan tehty pitempiä ja ulkona tehdyt on ainakin sujuneet hyvällä asenteella!
Huomautettavaa koemaisesta kokonaisuudesta:

• perusasennot hieman vinoja monessakin kohdassa
• kaukojen (jompikumpi) istuminen vähän vajaa
• seuruussa katsekontakti ok, mutta hieman tarkemmin olisi sen saanut vielä pitää
• suorassa luoksetulossa hyvä vauhti, stoppeja ei tehdä enää ennen koetta, toivotaan että pysähtyy kun on sen ennenkin osannut
• nouto oli superhieno: siisti nosto, hyvä vauhti, tiivis + suora eteentulo
• liikkeestä seiso/maahan asentojen erottamisessa ei ole ollut ongelmaa, mutta maahanmeno hieman vino
• hypyssä taisi päästää pienen äänen ja tuli suoraan sivulle -> sitä treenattiin kuntoon lopussa, eli eteentulon ja myös istumisen vahvistamista

 

Sunnuntaina jälleen peko-tottisvuorolla, onpas meistä tullut nössöjä kun treenataan vaan hallissa :D

• alkuun levoton pm -> Riina nousi pitkästä aikaa, mutta tajusi kuitenkin virheensä ja loppuun saatiin onnistunut
• seuraamista ja painotus siinä kontaktissa, palkkasin osan lelulla, osan herkuilla
• suoria maahanmenoja naksutellen, koska eilinen jäi vaivaamaan
• pari hauskaa ruutua
• kaukojen ensimmäistä istumaannousua + voi-/evl-kaukoja
• noutoa ehkä(?)
• loppuun vielä parempi ja rauhallisempi pm

Erittäin hyvä ja kauan kaivattu ampumisharjoitus saatiin myös hallin pihalla. Useampi laukaus, Riina hieman luimisti korvia, näytti että yritti sulkea äänen mielestään, mutta aika rauhallisesti oli. Aina kun kuului laukaus, naksautin ja annoin namin. Loppuun pallon heittelyä.

Viikonloppuna (kuten kyllä kaikkina muinakin päivinä) myös lenkkeiltiin jäällä, vaihtelevasti joko Taijan ja Sissin kanssa tai ominemme. Ja koska aurinkokin ainakin yritti paistaa, yritin minäkin ottaa kuvia:

Keppejä, kontakteja ja koemaista treeniä

Eilen käytiin Ellan kanssa agilityhallilla hieman hiomassa keppejä ja kontakteja, samalla otettiin sitten tokoilut siinä pihalla. Jäi oikein hyvä mieli näistä treeneistä, oli tehokkaat ja onnistuneet.

Kepit:
Alussa ja lopussa kaksi verkkoa, keskellä yksi, jonka vaihdoin myöhemmin ohjuriksi. Tehtiin sekä niin, että Riina meni itsenäisesti miun kannustaessa, että niin että juoksin vierellä, mutta olin sitten vastaavasti hiljaa. Se ei vielä onnistunut että jäisin taakse ja olisin hiljaa. Aika hyvin miusta hakee keppien alun, mutta siihen aletaan varmaan sitten kiinnittää enemmän huomiota kunhan este on muuten varma. Pyrin kuitenkin jo nyt lähettelemään eri kulmista, jottei kangistu kaavoihin.

Kontaktit:
Puomilla tehtiin, koska oli kuitenkin pakkasta, enkä nyt riskeeraa selän jumiutumista A:lla/keinulla. Ideana se, että puomin toisessa päässä pallo, ja Riinan pitäisi mennä puomi + ottaa kontakti itsenäisesti miun jäädessä sinne alkuun. Oli hieman vaikeaa, meni aina vähän matkaa ilman miuta, mutta sitten jäi himmaamaan. Kerran onnistui niin kuin olin ajatellutkin ja toisen kerran otti kyllä kontaktin, mutta vinosti miuta kohti. Nousujohteista oli kuitenkin, joten tästä taas jatketaan. Putkea palkaksi.

Toko:
Alkuun onnistunut, mutta pakkasen takia suht. lyhyt paikkamakuu. Sen jälkeen Riina autoon, Elvi teki ensin. Riina omalla vuorolla melkeinpä suoraan autosta, ehkä pitää kokeessakin tehdä näin. Pieni pallovirittely ja sitten itse liikkeisiin:

Liikkeestä seisominen:
Hyvä seuruu, pysähtyi kai ihan ok, mutta voisi varmaan olla nopeampikin. Loppupa hyvä.

Kaukot:
Eipä ongelmaa, toinen istuminen ehkä hieman vajaa. Ella liikkuroi, Riina ei sitä kauheasti huomannut.

Hyppy:
Aika matala, taas selän säästämistä. Hyvin hyppäsi ja istui, takaisintullessa taisi pienen äänen päästää, ja tuli suoraan sivulle (pitäisi tulla eteen) hieman vinoon.

Seuruu:
Sellainen alo/avo-kaavio. Tähän olin tyytyväinen! Riina piti kontaktin ja paikan, otti perusasennot. Loppuun pieni venailu, mukamas tuomarin kommentit ja sitten palkalle (:

Riina takaisin autoon -> tauko. Kolmas kierros:

Nouto:
Kapula kauas ja pitkittäin, aika siistejä noutoja jo. Yksi koemainen -> varasti -> uudestaan. Rumempi istu-käsky, nyt pysyi. Osasin muuten heittää kapulan pitkittäin! ;) Kapulan nosto hyvä mutta palautuksessa vähän pureskeli, vauhti ok.

Tunnari:
Kaksi kertaa, ekalla vapautus leluun. Toisella toi hyvällä vauhdilla loppuun asti, mutta pyöräytteli suussa. Onnistuneen vauhdin takia jätettiin kuitenkin siihen. Oman etsimisessä ei ongelmaa kuten ei yleensäkään, heti kun tulee omalle niin nostaa sen.

Perusasennot:
ja niiden suoruus työn alla. Eli ihan yksinkertaisesti sitä, että pelkällä käskyllä, ilman käsiapuja tulisi suoraan asentoon. Yllättävän haastavaa. Yritin laittaa palkkapallon sellaiseen kulmaan, että Riina kääntyisi suoraan pa:han, mutta aika heikoin tuloksin. Sinne päin kuitenkin, ehkä ensi kerralla paremmin.

Tänään jäi tokoilut agilityhallilla väliin kovan pakkasen vuoksi, jospa sää olisi huomeiltaan mennessä lauhtunut. Lenkkeilyn miellyttävyyskin alkoi olla siinä ja rajoilla, kun mittari näytti -25 C. 

Arki on elämän parasta aikaa

Tänään ei tehty yhtään mitään ihmeellistä, mutta kumman rentouttava oli vaihteeksi tälläinen kotonanyhjäyspäivä. Lenkkeiltiin jäällä, missä valoa ja baanaa riitti. Ennen lenkkiä treenit Honkasaaren parkkipaikalla:

Luoksari: 2 x suora, vauhtia vaan eikä puhettakaan pysähtymisestä, sillä Riina alkaa ennakoida sitä erittäin helposti. Ekalla vauhdista kiinni leluun ja toisella siististi eteen asti, loppupa vähän vino -> korjattiin.

Seisominen ja maahanmeno: Näissä pysyminen vaikka mie huitelisin missä, heittelisin lelua yms. Vähän myös häiriötreenin tyyppisesti, eli iskä huuteli Riinalle käskyjä. Seisomisessa pysyminen oli vaikeampaa, mutta niin oletinkin.

Nouto: Ekalla törkeä hyppy, vaikka kapula kaukana ja pitkittäin. Sitten ehkä muisti homman idean, ja saatiin nätimpiä nostoja aikaan. Kerran eteen asti tuon ensimmäisen lisäksi, muilla vapautus leluun.

Seuraaminen: ja siis ihan vasemmalla puolella. Tätä ollaan nyt viikon päivät vältelty, mutta pakko on pikkuhiljaa taas alkaa ottaa, kun koe lähestyy. Miulla namit kädessä, tehtiin sellanen semipitkä pätkä. Pari kertaa sai huomauttaa, ettei hamua namikättä, muuten tykkäsin. Hyvä vire ja kontakti pysyi. Saattaa jopa vahvistaa kontaktia, kun joutuu jättämään namikäden tuijottamisen ja kattomaan miuta.

Merkki: Pelkkää nopeaa merkillemenoa, koska ohjatussa ei malta ihan niin kovaa sinne mennä. Normilähetystä, sitten mie koiran ja merkin välissä, sitten pallo merkillä. Pari kertaa merkiltä seuraamaan.

Kuvat viime maaliskuulta:

Mukava ja ainakin suht. suunnitelmien mukainen treeni, vähän ehkä Riina varoo vetoleikkejä (tai mie, en tiedä kumpi), vaikka muuten liikkuukin jo tosi kivasti (: Tälläiset päivät ovat mukavia, mutta ei niitä montaa peräkkäin jaksa, joten huomenna hallille, katsotaan miten kepit ja kontaktit edistyvät.