Tämä kyllä tapahtui jo ennen tuota tokokoetta, edellisenä viikonloppuna. Tän blogin kronologisuus nyt vähän häiriintyy ja miun pilkunviilaajan luonne järkkyy :D Videot nyt on vaan pieniä pätkiä, mutta kivaa todistusaineistoa kuitenkin, kiitos Riikalle kuvaamisesta. Ensimmäinen nyt on tuollaista yleistä häsellystä, toisessa näkyy ilmaisu aika hyvin. Tuolleen kun mie oon lähellä niin ilmaisu voisi olla "keskittyneempi"/intensiivisempikin. Pitää siihen metsässäkin panostaa, että mie hyörin ympärillä ja silti Riina voi kohdentaa itsensä maalimieheen. Voisi jopa harkita maalimiehen karkaamista, jos ei keskisty. Tätä kuitenkin kokeilisin vasta metsässä, kun tuo rakennusetsintä on jo muutenkin erilaista/haastavaa. Viimeisessä videossa ei periaatteessa ole mitään ihmeellistä, mutta kun tietää taustat niin tuo on hyvä muistutus. Tuolla kaapistossa siis oli maalimies, ja mie kutsuin Riinan pois. Kutsuinkohan peräti kaksi kertaa? Huoh. Ehkä sitten liikaa luotan koiran työskentelyyn enkä avusta sitä, pitäisi kai toimia enemmän koirakkona. Toisaalta meidän tuon treenin idea oli myös antaa Riinan hommailla, ajatella ja tarkentaa itse. Kehittää ainakin koira sinnykkyyttä, jos ohjaaja uskon maalimiehen olemassaolon vasta kolmannella kerralla ;)
Noiden treenien jälkeen käytiin Suvin ja koirien kanssa Ruohosaaren laavulla. Vaikka lähteminen meni vähän myöhäiseksi (mie en taas saanut aikaiseksi...), ja tuntui jo että kannattaako mennäkään, niin hyvä kun mentiin! Takaisin päinkin näki kävellä oikein hyvin, lumi valaisee. Makkara maistui myös, ei valittamista. Kuvat joltain muulta jäälenkiltä.
Whaaat? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti