Riina alkoi tänä aamuna yskiä ja iltaan mennessä ei kenellekään ole jäänyt epäselväksi, että kyseessä on kennelyskä. Alkuun en edes ajatellut asiaa juurikaan. Onhan se ennenkin köhinyt ja olenhan ennenkin luullut, että sillä on kennelyskä. Siksi käytiin hakutreeneissäkin, ja lenkillä. Siellä ei mitään ongelmaa, mutta kotiin tultuamme ei enää mennytkään niin hyvin. Tietenkään ei oltaisi menty, jos olisin tiennyt. Toivottavasti en kauheasti onnistunut tilannetta pahentamaan, ja tauti menisi pelkällä levolla ohi.
Luonnollisestikin tämä tyhjentää kaikki kalenterimerkinnät hetkeksi. Harmittaa, mutta jos pakko oli tulla niin nyt on ehdottomasti paras aika. Ei meidän vuodessa tämän hiljaisempaa hetkeä ole :D Enemmän olisi pänninyt, jos keskelle syksyn kiireitä olisi sattunut. Ja on totta, ettei nyt hetkeen ole terveydellisiä ongelmia ollut. Ihmetyttää vaan, että pitääkö hyvien aikojen aina kostautua jotenkin. Näköjään pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti