Tokokoe 9.6. Kouvola

Ai miten niin päivitykset laahaa? Eipähän tule niin pitkiä tekstejä kun en enää muista yhtään mistään yhtään mitään.

Kouvolassa on aina niin jännää kisata. Ehkä jätän ensi kerralla ilmoittamatta sinne kokeeseen. Mutta nämä meille parilla viime Kouvolan koekerralla sattuneet asiat nyt on tietysti olleet tälläisiä sattumia mille ei kukaan mitään voi, isot pisteet Kouvolalle ihanista koekeidenjärjestäjäihmisistä! Kyllä siellä aina pidetään kisaajista huolta (:

Aamu alkoi sillä että koko koe oli vaakalaudalla. Tuomari ilmoitti 20 minuuttia ennen kuin hänen olisi pitänyt olla koepaikalla että hän ei tulekaan. Eipä siinä sitten muuta kuin kännyköistä tuomarilistat auki ja koetoimitsija alkoi soitella. Suurin osa ei vastannut (yllättävää, mikseivät ihmiset vastaa kännyköihinsä klo 9 sunnuntaiaamuna?) ja ne jotka vastasivat eivät syystä tai toisesta päässeet. Lopulta sekä Nokelaisen Anne että Packalenin Marita lupasivat tulla jos tarve vaatii, Packalen oli lähempänä joten hän sitten parin tunnin pääsät paikalle ilmaantui.

Tässä vaiheessa voisi luulla että koe päästiin aloittamaan kivasti ja mukavasti. Juu ei, alkoi sataa rakeita. Eikä ihan mikään pikkunen kuuro ollutkaan, näytti jo siltä että kohta antaa kasvihuoneen katto periksi. Kehä siirrettiin sitten sateen tauottua sisälle, koska ulkokenttä lainehti. Ja sisällä oli muuten kuuma. Kuumuus varmasti oli suurin tekijä Riinan vireen huonoudelle (nätti tapa sanoa että oli aika lahna), mutta kai kaikki alkuhärdellikin vaikutti.

Paikkaistuminen: 0
Meni maahan juu.

Paikkamakuu: 0
Tämä harmittaa eniten koko kokeessa (ja oli muuten monta muutakin syytä olla harmissaan...). Riina oli alkuun maannut, sitten istunut ja lopuksi vielä käynyt maahan. Tähän liikkeeseen on käytetty niin paljon aikaa ja voimavaroja että toivottavasti tämä oli vain tilapäinen härö.


Tauko, Riina suoritti yksilöliikkeet toiseksi viimeisenä.

Seuraaminen: 7
Jos tiistain kokeessa nähtiin paras evl-seuruu ikinä, niin tämä sitten kompensoi olemalla huonoin. Kamalaa haahuilua, paikkaei pysynyt ja koko ajan sai kytätä tuleeko se sieltä vai ei. Ei seiskan arvoinen.

Zeta: 10
Teki asennot hyvin, istumiseen annoin pienen vartaloavun. Seuraamisen hirveyteen olin jo turtunut.

Luoksetulo: 9
Tähän olin tyytyväinen! Hyvä vauhti, hienot stopit. Piste taas siitä hemmetin loppuperusasentovammailusta.

Ruutu: 10
Tämäkin ihan kiva, loppuseuraaminen nyt oli mitä oli. Vähän vissiin ennakoi ruudussa maahanmenon.

Tauko. Ei olisi enää yhtään huvittanut mennä kehään kolmatta kertaa.

Ohjattu: 9
Lähti ensin kohti hyppyä. Pysähtyi hyvin käskystä ja ohjautui merkille. Nouto ok, loppuvääntö kamala.

Metalli: 0
Lähti hienosti, nosti metallin ekalla asettelematta, hyppäsi takaisin... ja sitten kapula jotenkin lonksui ja oli löysä -> Riinaa ällötti ja kapula putosi. Loppu meni säätämiseksi, lopulta vähän peruutin että Riina sai annettua kapulan miulle. Eipä noilla pisteillä enää väliä ollut.

Tunnari: 8
Meni kapuloille laiskasti, nuuski aika pitkään, otti oman, pudotti ja kun seuraavan kerran nosti oman hyvätäällä -> toi ok eteen. Sivullemeno ei kai niin tuskaista kuin muissa liikkeissä.

Kaukot: 8
Kahteen vaihtoon kaksoiskäsky, toinen niistä oli ainakin s -> m. Yllättävän reippaasti nousi ekan m -> i vaihdon. Loppupa oli aika kalastelua.

Yhteensä 210 p ja 3.tulos. Ei jäänyt hyvä mieli, mielestäni tuomarointi oli liian suurpiirteistä. Osa pisteistä ei tuntunut hirmu ansaituilta. Sinänsä ihan hyvä ettei saatu mitään ykköstä revittyä kasaan, ei siitä olisi osannut iloita. Onnea kuitenkin Sonjalle ja Oskulle ykkösestä, oli se sen verran reilu sellainen että oli taatusti ansaittu! (:

Kokeessa huomasi hyvin, että Riina onnistui vaikeassa tilanteessa niissä asioissa, joita on eniten hiottu ja joista on saanut eniten palkkaa. Yllättävää sinänsä. Itse liikesuoritukset sujuivat ok, vaikkakin huonossa vireessä, mutta sujuivat kun niihin on eniten panostettu. Loppuperusasennoissa vaikea tilanne (kuumuus yms.) puolestaan näkyi heti. Koko suorituksesta puuttui kaikenlainen viimeistelyn tuntu ja sellainen kokonaisuus, siellä oli vaan yksittäisiä onnistuneita ja epäonnistuneita liikkeiden osia.

Ennen seuraavaa koetta panostamme kokeenomaisiin suorituksiin aikaisemmin kuin viikkoa ennen koetta. Treeneissä pitää nyt palkkailla loppuperusasennoista ja liikkeiden välisistä siirtymistä. Virettä haetaan toki myös, mutta vielä toistaiseksi ainakin uskon että tämä oli tälläinen yhden kerran järkyttävä floppi, tiistaina kuitenkin meni paljon paremmin.

Tällä kyseisellä viikolla (kun oli tiistaina tokokoe, lauantaina hakukoe ja sunnuntaina tokokoe) myös huomasin, että:

1. kaksi tokokoetta per viikko on liikaa
2. kolme mitä tahansa koetta per viikko on liikaa

Nämä varmasti pätee niin koiralle kuin ihmisellekin, en miekään voi sanoa enää olleeni tässä sunnuntain kokeessa täysillä mukana. Jotta olisi pystynyt kunnolla keskittymään olisi välissä pitänyt olla enemmän palautumisaikaa. Tästä otan opikseni ja suunnittelen heinäkuun koekalenterin järkevämmin.