Teoriaosuuden jälkeen syötiin Nesteellä ja siitä jatkettiin itse raunioille. Lauantaina ehdittiin ottaa jokaiselle koiralle yksi harjoitus, kotona oltiin joskus seitsemän aikoihin. Riinalle halusin ottaa sitä pointingia. Koira työskenteli huippuhyvin, mutta alussa vahva haukkuilmaisu kyllä hankaloitti piilon todella tarkkaa osoittamista. Aina välillä Riina kävi tökkäämässä kuononsa piiloon, mutta se tapahtui erittäin nopeasti ja haukku jatkui kyllä koko ajan. Lopussa kuitenkin maalimies sai palkattua pään työntämisestä piiloon. Tätä pitää nyt jatkossa tehdä, mutta toisaalta haluan kyllä myös pitää tuon haukun vahvana.
Päivän päätteeksi yksi koira demonstroi lisää-harjoituksen. Tämä näytti järkevältä ja tulisi varmasti tarpeeseen, pitää muistaa kokeilla! Ideana siis se, että koiralle opetetaan maalimiehen jättäminen. Sen sijaan, että se hirveässä kurissa ja nuhteessa komennettaisiin luokse, se saadaan jättämään maalimies tarjoamalla sille heti uusi. Näin sitten hiljalleen päästään siihen vaiheeseen, että voidaan treenata palkattomuutta ja sitä, ettei maalimiehiä nostetakaan piiloista.
Onpa Riinasta vähän kuvia raunioilta, pakko pyörittää näitä vanhoja. Tässä koulutuksessa lähinnä videoitiin, ja nekin on vielä Leenan kamerassa. |
Nyt kun oli kokonainen päivä aikaa pelkkiin käytännön harjoituksiin, jokaiselle koiralle ehdittiin ottaa kaksi treeniä. Aamupäivällä suurin osa teki piiloon tunkeutumista. Piilon eteen kasattiin roinaa (patjan paloja, muovisuikaleita yms.) ja koiralle luotiin usko siihen että se pääsee umpinaisenkin näköisestä kohdasta läpi. Tärkeää oli se, ettei koira epäröi yhtään, vaan este on aina sen verran helppo, että se menee siitä syöksyen läpi. Pikkuhiljaa sitten vaikeutettiin koiran itsevarmuuden kasvaessa. Riina jätti tämän harjoituksen väliin. Ajattelin, että tätä voi sitten tehdä omissa treeneissä, näkihän tuossa nyt kuitenkin tosi monta erilaista suoritusta. Neuvoja kaipasin häiriöiden harjoitteluun, joten Riinalle tehtiin koemainen treeni.
Oikeasti vaikein mitä on ikinä ollut, koskaan ei ole ollut noin paljon ääniä ja noin monta häiriöhenkilöä. Siihen olin huipputyytyväinen, että syksyllä pientä ahdistusta aiheuttanut sireeni eivätkä muutkaan häiriöäänet saaneet minkäänlaista reaktiota aikaiseksi. Sen sijaan häiriöhenkilöt olivat sitäkin vaikeampia. Riina läpi harjoituksen kävi aina välillä haukuskelemassa niitä. Haukku oli kuitenkin selvästi erilaista kuin ilmaisuhaukku. Mie sain palautetta omasta liikkumisesta, ei saisi jäädä paikoilleen tönöttämään. Etsintäsuunnitelman tekeminen oli myös aivotyötä vaativaa, mutta kylläs se siitä, joka kerta vähän paremmin! Ukot kyllä löytyivät ja Riina meni sinne minne ohjattiin, ei siinä mitään.
Ruokailun jälkeisellä kierroksella jatkettiin häiriöiden harjoittelua, nyt keskityttiin pelkästään niihin häiröhenkilöihin. Harjoitus oli sellainen, että Riinan oli edettävä häiröhenkilöjoukon läpi päästäkseen maalimiehen luo. Sanoin vielä harjoituksen alussa, että pitäisikö helpottaa ja tehdä vaikka haamu, että varmasti onnistuu. Kokeiltiin kuitenkin ilman, kun tuuli oli niin hyvä. Riina oli huippuhieno! Ensimmäisellä lähetyksellä kerran vilkaisi yhtä ihmistä, mutta sekunnin sadasosassa muisti, että "ai niin, nää oli näitä huijausukkoja" :D Jatkoi etsintää, löysi ukot ja toisella lähetyksellä ei edes vilkaissut häiriöihin. Näitä täytyy ehdottomasti tehdä ennen mahdollista koetta lisää, mutta hyvältä alkoi jo näyttää. Aamupäivän harjoituksessa oli ehkä liikaa vaikeita tekijöitä kerralla, ja kyllä uskon häiriöhenkilöiden haukuskeluun vaikuttaneen senkin, että ollaan metsässä nyt pari kertaa treenattu liikkuvia maalimiehiä. Ainakaan toisesta tälläisestä harjoituksesta ei ole edes kovin pitkä aika.
Riina aikalailla ensimmäistä kertaa raunioilla: pöytä- ja merkkitreeniä. |
Viikonloppu oli erittäin onnistunut, kiitos kaikille mukana olleille! Aurinko paistoi, naama paloi ja tuuli suosi kerrankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti