tiistai 6. elokuuta 2013

Viikonloppuun valmistautumista

Viime viikonlopun rankkaan koerupeamaan oli toki valmistauduttavakin. Sunnuntaina agikisojen jälkeen oltaisiin voitu lösähtää sohvallekin, mutta sen sijaan mentiin raunioille ammuskelemaan. Mitään muuta ei oikeastaan ollut tarkoituskaan treenata, pelkät paukut ideana. Iskä ampui ja Ulla valvoi meidän hommailua. Seuraamisesta sain palkattua ihan hyvin, palkkasin kyllä joka pamauksen jälkeen. Naksautus ja nami. Piti paikan ihan hyvin. Paikkamakuussa aika lailla sama juttu, siinä vähän enemmän kuunteli ääniä ja venytteli kaulaansa. 9 mm ammuttiin, kun se kerrankin toimi :D

Loppukevennykseksi (ja kai vähän alkuunkin) tehtiin ketteryyttä. Pituushyppy sujui taas hyvin, se on nyt loksahtanut kohdilleen. Pöydät onnistui myös, tehtiin vaikeitakin lähetyksiä. Muissa nyt ei oikein ongelmaa ole ollutkaan, niissä sellaista ylläpitoa vaan. Tikkailla kävelee toinen jalka sivupuolalla, mutta antaa kävellä.

Tiistain omat rauniot jäi sitten Sabin tukehtumisyritysten takia käymättä, mutta onneksi torstaille oli kaavailtu Sapekon rauniotreenit Imatralle. Treenin tarkoituksena oli vaan löytää ja saada palkkaa ihan tosi paljon, koska sitten peha-kokeessa ei palkkaa irtoaisi (sinänsä siis turhaa kun ei maastoon päästy, mutta eihän sitä voinut tietää). Edellisen koiran etsiessä otin Riinan alueen viereen hengailemaan. Tehtiin parit hyvät sivulletulot ja pienet noudot sillä kengällä. Lisäksi hallintaseuruuta ja paikkaistumista, välillä meinasi lähteä kävelemään perään. Pitää ehkä tässäkin hylätä ne namit ja palkata vaan kehuin + loppuun pallolla.

Etsintään käytin puolet isosta alueesta ja sitten sen toisen puolen läntin, missä ainakaan meillä ei ole kauhean usein ollut ketään piilossa. Olikohan meillä viisi maalimiestä, joista kolmen kohdalla toteutui se kivaa-palkkaa-mukavaa-ajatus hyvin. Pari oli sitten oikeasti vaikeissa piiloissa: toinen kaappirivistössä ja toinen sellaisen korkean tornin juuressa tornin sisällä. Etenkin tuossa jälkimmäisessä koiran tarkentaminen luukun kohdalle oli erittäin haastavaa, sillä haju lähti varmaan aikalailla 360 asteen suuntaan piilosta. Näki myös Riinasta ettei ollut ihan varma missä pitää haukkua, aloitti sillä tavalla epävarmasti, tai silleen miten se haukkuu kun se vielä tarkentaa. Kaappirivistössä ei sitten vaan millään meinannut osua oikean kaapin kohdalle, vaikka hajulla oli satavarmasti. Menin vielä auttamaankin ja aukomaan kaappeja, mutta Riina vaan yritti sitkeästi haistella vastapäistä rivistöä. Ne kolme muuta tyyppiä kuitenkin löytyi hyvin ja ilmaistiin varmasti. Irtoaminen ei myöskään taaskaan ollut ongelma, lähti alueen toisellekin laidalle vaikka mie lähettelin harjanteelta.

Video on kyllä Imatran raunioilta mutta edellisistä treeneistä:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti