Turnauskestävyys koetuksella

Viime viikonloppu (tai pe-la) oli kyllä miun tähänastisen koiraharrastusuran multihuipentuma. Perjantaina oltiin peha-kokeessa ja lauantaina rauniosoveltuvuuskokeessa, tietystikin eri kaupungeissa, Kouvolassa ja Kotkassa. Ja totta kai olin perjantaina ollut aamun/aamupäivän töissä ( = herännyt klo 4.45) ja totta kai peha-koe kesti puoleen yhteentoista asti illalla. Työpäivä oli kuitenkin viimeinen laatuaan tänä kesänä, joten se lohdutti sentään. Noin kahdenkymmenen tunnin valvomisen ja viiden tunnin yöunien jälkeen kun oltiin seuraavana päivänä selvitty vielä hengissä siitä rauniokokeesta, niin voin ihan sanoa että nukuin 3 tunnin päiväunet ja seuraavana yönä 11 tunnin yöunet ;) Sunnuntai-iltana joutikin sitten jo hakumetsään.

Jos kuitenkin siirrytään miun unirytmeistä olennaisempiin asioihin, eli niiden kokeiden kulkuun, niin karkea yhteenveto on että välillä menee paremmin ja välillä huonommin :D Peha-kokeen luulisi olleen isompikin pettymys, kun ei saatu tottista läpi eikä siis päästy maastoon, mutta mie olin Riinaan oikein tyytyväinen. Tottiksen hylkäys johtui lähinnä laukauksista ja niistäkään yhtään löysempi tuomari ei olisi noin kovin rokottanut. Tottis meni suurin piirtein näin, yksilöliikkeiden tarkempaa järjestystä en muista:

Paikkamakuu: puutteellinen 
Oltiin ensimmäisessä parissa ja ensimmäisessä paikkamakuuvuorossa. Niin kauan Riina makasi hyvin (vähän kuikuili toisen koiran tekemisiä muttei missään nimessä ollut nousemassa) kunnes ammuttiin. Juuri molempien laukausten ajan kesti makuulla kun vahvistin käskyä vielä käsimerkeillä, mutta sitten pokka petti ja luikerteli miun luokse sen näköisenä että "mielelläni en kyllä olisi tuolla kaukana yksin".

Vapaana seuraaminen: puutteellinen
Ne laukaukset taas, muuten meidän äkkiä kasaan kaavittu hätäseuraaminen oli oikein kivaa! Riinalla häntä heilui eikä laamaillut. Ammuttaessa kävi koikkelehtimaan siinä miun sivulla, poikitti ja hyppi vähän miun edessä. Annoin pari lisäkäskyä, mutten saanut sitä kivasti takaisin siihen sivulle. Aika äkkiä tein sitten sen seuruukaavioon kuuluvan täyskäännöksen, minkä jälkeen ei mitään ongelmaa, seuruu oli taas oikein nättiä. Henkilöryhmässä toinen koira hieman kiinnosti ja vähän jouduin sivullapysymistä vahvistelemaan, mutta siitä ei tuomari ainakaan arvostelussa maininnut mitään.  

Liikkeestä istuminen: tyydyttävä
Mikähän hitto tässä oli, alensiko se noin paljon arvosanaa pelkästä istumisen hitaudesta (eikä miusta edes ollut tuhottoman hidas, ihan normaali). Seuraamisestakaan se ei voinut johtua, koska muistan että se sanoi kaikista meidän valmistelevista osista että "seuraa tarkkaavaisesti ja innokkaasti". Tai jotain sinne päin. Tietysti on myös mahdollista että annoin jonkun pienen vartaloavun.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo: erittäin hyvä
No tämä olikin hyvä. Arvosanan alennus luoksetulovauhdista, vaikka laukkaa tulikin.

Liikkeestä seisominen ja luoksetulo: tyydyttävä
Tässä taas se luoksetulon vauhti ja sitten loppuperusasennosta jouduttiin hetki keskustelemaan.

Tasamaalta nouto: puutteellinen
Tässäkin oli ehkä hieman tiukka linja. Olihan siinä säätöä, mutta olisi siitä nyt tyydyttävän voinut antaa kun se sen kuitenkin toi. Riina lähti noutamaan hyvin, nosti ok (vähän tökkäsi), lähti tuomaan hyvin, vähän ravisteli kenkää (olin nostattanut sen virettä kentän laidalla leikittämällä kengällä...), annoin lisäkäskyn "täällä", toi kengän eteen, pudotti ja mie nostin sen. Loppupa ok. No olihan tuossa aika paljon säätöä :D

Eteenlähetys: hyvä
Wuhuu, joku treenattu asia toimi! Meinasi lähteä katsomaan paikkamakuutolppia (edellinenkin koira oli niitä käynyt nuuskuttelemassa), mutta korjasi sitten itse virheensä ja jatkoi eteenpäin. Vielä olisi voinut mennä määrätietoisemmin.

Loppuarvosana puutteellinen. Ehkä ei voi muuta toivoa kun kolme 10 pisteen liikettä oli puutteellisia, eikä paikkamakuustakaan tullut yhtään pistettä kun nousi ennen toisen koiran kolmannen liikkeen loppua. Vireeseen olin kuitenkin erittäin tyytyväinen, tokon kannalta siis huippuhyvä kokemus :D Tämä tuomari valitti sosiaalisista palkkauksista, ja onhan ne tuolla kiellettyjä, kyllä minä sen tiedän. Päätin kuitenkin olla koiralle reilu ja tehdä ne kun niitä on nyt harjoiteltu. Tein vaan vähän tiivistetymmin ja hallitummin kuin olisin tokokehässä tehnyt. Erityisen iloinen olin, että vaikka alkuun viretilanne näytti vähän heikolta, sain nostettua Riinan ennen kehäänmenoa. Se on kyllä hyödyllinen taito.

Laukauksiin reagoinnistakaan en huolestu, sillä Riina ei mitenkään panikoitunut eikä edes pitempiaikaisesti paineistunut, seuraamisessakin palautui miun mittapuulla ihan hyvin, tämä vaatii vaan lisää treeniä! Kestää kyllä laukaukset kun pääsen suht. usein niistä palkkaamaan, mutta tässä koetilanne toi oman jäännitteensä tilanteeseen. En kadu osallistumista, tämä oli oikein hyvä kokemus ja muutamien laukausharjoitusten jälkeen yritämme uudestaan (: Onnea vielä Tuijalle ja Åsalle hyväksytystä peha-B kokeesta, hyvä ettei sentään ihan turhaan notkuttu siellä Kouvolan metsässä! :D

Näinhän se aika siellä koepaikoilla aina tuppaa kulumaan.

Rauniokokeesta oma tekstinsä myöhemmin, nyt lähdemme lenkille ja jälkimetsään.