Mukavan iso harjoitus oli saatu aikaiseksi ja vielä mukavampaa oli tietysti se, että päädyttiin laittamaan miut ja Riina sinne Sapekolta koirakoksi. Varmasti harjoituksesta meille eniten hyötyä olikin, kun ei olla vielä oikeisiin etsintöihin päästy osallistumaan. Eikä edelleenkään päästä, kun miulla ei ole sitä typerää ensiapukurssia suoritettuna, ja se kuuluu koiranohjaajan hälyvaatimuksiin. Noh, onneksi ensiapukoulutusta ilmeisesti ollaan hommailemassa yhdistyksen puolelta, joten kohta pitäisi asian korjaantua.
 |
| Lähtökuopissa. |
Harjoitus alkoi ja eteni suurin piirtein niin kuin oikeakin etsintä. Kokoonnuimme satamaan, saimme "viranomaisen" ohjeistuksen, meidät jaettiin ryhmiin ja lähdimme liikkeelle. Meidän koirakkoryhmään kuului miun ja Riinan lisäksi Lutu ja Marja. Kivempi on tietysti aina saada koiraihmisiä mukaansa, on sitten joku jota konsultoida jos tarve vaatii. Meidät kuljetettiin Mikonsaareen meripelastuslaitoksen kumiveneellä, oli muuten koiralle erinmainen harjoitus. Hieman mietin, että mitenhän Riina reagoi, mutta hyvin se käyttäytyi, halusi vaan tuntea tuulen karvoissaan :D
Saareen päästyämme lähdimme etenemään alueemme rantaviivaa pitkin, näin kun oli johtopaikalta määrätty tehtäväksi. Yllättävän hidasta se eteneminen oli, kun yritti vielä itsekin katsella ympärilleen ja tarkistaa kivenkolot. Kun lähdettiin kulkemaan alueen toista laitaa, Riina haukkui muutaman vahtihaukun. Tultiin ehkä siihen tulokseen että hirvi siellä oli ja jos oli joku muu niin en halua tietää. Toisen sivun loppuun päästyämme Riina alkoi hieman turhautua: kantoi miulle pari käpyä jne., mutta heti sen toiminta valpastui kun lähdettiin kulkemaan kolmatta sivua ja kohti maalimiestä. Siellä sitten eteen sattui sellainen ränsistynyt talo, joka käytiin tsekkaamassa. Sieltä ei vielä tyyppi löytynyt, mutta hienon omatoimisesti Riina sen kävi tarkistamassa siitä huolimatta.
Ihan muutaman metrin päästä talosta sitten löytyi maalimies. Mie olin näköetäisyydellä, joten näin kun Riina hetken hommaili ja haisteli, vähän käänty pois päin ennen kun alko haukkua. Varmaan asiaan vaikutti se, kun mie olin niin lähellä ja maalimies oli kukas muu kuin Suvi :D Hienosti kuitenkin haukkui aloitettuaan. Siitä sitten tehtyämme imoituksen johtopaikkaan jatkettiin rantaan syömään eväitä, vaan kuljetuspalvelu oli niin tehokas ettei kauaa ehditty istuskella. Mutta siis en kyllä valita (eikä varmaan Riinakaan), pitsa johtopaikalla maistui oikein hyvin ;)
Erityisen hyvää harjoituksessa oli se, että ehdittiin etsiä ehkä noin tunti ennen kuin löytyi, eli koira ehti jo hieman turhautua. Tiedän kyllä että oikeissa etsinnöissä etsintäajat on paljon pitemmät, mutta kyllä tämäkin jo harjoituksena ajoi asiansa. Sen huomasi, ettei rutiinia tuollaiseen etsintään vielä ole, poikkeaa kuitenkin treeni-/koepartioinnistakin. Mutta siitä se kehittyy, ja Sonjalta saatiinkin jo hyviä vinkkejä (: Eikä tuo huonosti mennyt noinkaan, toimittiin niin että Lutu kulki aina tiellä ja myö Marjan kanssa metsän puolella, koira kaikista sisimpänä. Ehkä olisi ollut järkevämpää koiran mennä edellä, mutta nyt luotettiin siihen että myö ihmiset saadaan se tien laita haravoitua.
 |
| Etsinnän jälkeen oli helppo hymyillä. |
Minnalle kiitokset kuvista.
Mukava harjoitus höystettynä mukavilla ihmisillä, kyllä kelpasi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti