Ihan en olisi uskonut

Jos joku olisi kesällä sanonut millaista elämästä tulee koulujen alettua, en olisi uskonut. Rankkaa on ollut, ei ole ollut ihan helppoa pyörittää yo-kirjoituksia (kolme ainetta), normaalia kouluarkea, autokoulujuttuja ja koiratreenejä. Unet on jääneet vähiin, joten kun lokakuu koittaa niin tiedätte mistä minut löytää... sohvan nurkasta ;) Mutta nyt on enää yksi yo (+ koeviikko) jäljellä, ajokortti ja auto käytössä ja treenattukin ollaan, ainoastaan blogin kirjoittelu treenien suhteen on jäänyt. Tässä kännykän kalenterin ja oman hataran muistini avulla esitettynä pikakelaus tapahtumista elokuun alusta tähän päivään.

Siellä rauniosoveltuvuuskokeessa käytiin, kuten viime tekstin lopussa mainitsinkin. Toisin kuin edellisen päivän hakukoe, rauniot sujui varmalla suorittamisella ja ilman ongelmia. Ukkojahan kokeessa täytyi löytää kaksi kolmesta, mutta etsittiin sitten se viimeinenkin, koska eihän hyviä treenejä vieraalla radalla saa jättää hyödyntämättä! Arvostelupaperissa taisi olla aika paljon ykköstä, eli ei testaajallakaan valittamista ollut. Hallittavuusosuuteen ammuttaessa Riina ei kyllä ihan rento ollut, mutta eipä se kyllä panikoikaan.

Juuri ennen koulujen alkua käytiin viettämässä mukava päivä Riinan kanssa Ullalla. Syötiin, saunottiin ja treenattiin, mitäs muutakaan. Navettatöihin jouduttiin/päästiin toki myös ;) Riina ei suuremmin lehmiä arvostanut, välillä kävi haukkumassa ja mieluiten pysytteli pois koko navetasta. Eiköhän myö jätetä paimennukset muille, kun ei sitä kuitenkaan pystytä täysipainoisesti harrastamaan.

Tokon piirinmestaruuksissa käytiin elokuun puolessa välissä testaamassa meidän kisakuntoa. Tiivistetysti voisi sanoa, että mie tykkäsin, tuomari ei :D Vähän kaikkea pientä vähän joka liikkeessä ja tiukalla tuomarilla niistä lähtee pisteitä. Itse olin huipputyytyväinen Riinan vireeseen. Ei ahdistunut, oli reippaasti tekemisessä mukana. Yhdessä vaiheessa meni jopa vähän yli ja saatiin äänitehosteet seuraamiseen... Nämä oli muuten meidän ensimmäiset arvokisat ja joukkuekisassa sijoituttiin toisiksi. Sitä ei tarvitse mainita, ettei meidän tulosta laskettu mukaan ;D Mie olin tyytyväinen Riinaan ja meidän tekemiseen ja sitä lähdettiin alun perin hakemaankin. Meidän taatusti huippuhieno mitali on edelleen teillä tietymättömillä (Leenan keittiön pöydällä, arvelisin).

Yksissä agilitykisoissa käytiin elokuussa. Ei suurempia tuloksia, yksi melkein-nolla (= hylky) ja yksi 10. Ensimmäisen radan hyl vähän harmittikin, miun liikkumisesta kiinni ja virhe sattui radan loppupäässä. Toisella radalla oli vaan kiva mennä.

Pari viikkoa sitten lauantaina oltiin collieyhdistyksen järjestämässä tokokoulutuksessa. Kouluttajana Kati Kylliäinen Hollolan tokotiimistä, tykkäsin kovasti. Riinalle vinkkejä merkkiin/ohjattuun ja luoksariin. Merkille paljon erilaisia vauhtiharjoituksia, ei kai sitä vauhtia muuten saa. Luoksaristoppiin pysähtymisen opettamista vartaloavun kanssa.



Kuvat tokokoulutuksesta, kiitos Elsi Pullille!

Ja kyseessä on siis Elli, joka avustaa nenänniistossa :D
                                                                                 Kuvan on ottanut Tuija Pohjanvirta.