tiistai 30. heinäkuuta 2013

Viisaammat ihmiset

Tuon epäonnisen heinäkuun alun kokeen jälkeen täytyi tehdä pieni katsaus tokossa siihen, mikä on mennyt vikaan. Vastaus: vähän liian paljon juttuja. Kun mietin nyt tätä kesää, niin ollaan kyllä treenattu paljon, mutta ainakin välillä hyvinkin väärin. Koska oikeastaan koko ajan on ollut koe tulossa, olen sortunut hiomaan jotain typeriä liikkeiden pikkuosia fiiliksen etsimisen sijaan. Tämä on sitten kostautunut ja kaupan päälle olen onnistunut tekemään treeneistä tosi kaavamaisia.

Kun sitten taas ajattelee vaikka alkuvuotta (silloin meni vielä hyvin!), niin tehtiin myös taatusti enemmän kokeeseen valmistavia harjoituksia, eli siis koemaisuus oli enemmän läsnä treeneissä. Ei silloinkaan missään tapauksessa tehty koemaisia treenejä riittävästi eikä kaikenlaisia mahdollisia variaatioita, mutta oli edes yritystä. Viime ajat olemme siis (viitaten otsikkoon) tehneet vaihtelevampia harjoituksia ja yrittäneet sisällyttää kaikkiin treeneihin ainakin jotain kokeeseen valmistavaa toimintaa mukavien ja avuliaitten ihmisten neuvojen mukaan. Kiitokset nyt ainakin Ullalle ja Susalle neuvoista ja tsempistä, toki myös kaikille muille meidän kanssa treenanneille!

Salaman lentävä lähtö.

Ruut syöksyy palkalle.

Riina palkkautuu (eri treeneissä tosin).


Ihan ensimmäiseksi alettiin työstää sosiaalista palkkaa. Sitähän mie olen tehnyt aikaisemminkin, mutta vähän liian häilyvästi ja harvoin. Aikaisemmin olen käyttänyt sosiaalista palkkaa lähinnä koemaisissa treeneissä, ja normitreeneissä sitten pallo on vetäisty esiin ennen kuin koira tai omistaja on ehtinyt kissaa sanoa. Tässä ei tietystikään ole ollut järkeä, koska eihän koira opi pitämään sosiaalista palkkaa missään arvossa, jos sitä ei siihen johdonmukaisesti opeteta. Nyt olen siis alkanut tehdä sitä, että joistain liikkeistä ei tule muuta palkkaa ollenkaan, pelkkä sosiaalinen, joistain tulee ensin sosiaalinen ja sitten pallo/nami ja sitten tietysti jos täytyy tarkasti jotain toimintaa vahvistaa niin pallo/nami tulee viipymättä. Tämä on lähtenyt toimimaan hyvin, tuntuu että Riina päivä päivältä ilahtuu enemmän miun kehuista. Asiaa on varmasti auttanut myös se, että olen nyt tehnyt kehuihin selkeän kaavan. Kehusanana olen pitänyt vau:ta ja siihen lisäksi sitten liikuskellaan ympäriinsä/siirrytään seuraavan liikkeen aloituspaikkaan. Saatan myös taputtaa käsiä. Alkuun Riina yritti vähän aina välillä haukkua (vaatiko palkkaa vai mikä oli, en tiedä), mutta se on jäänyt aika nopeasti pois ilman että siihen sen kummemmin olisin puuttunut.

Toinen mitä ollaan tehty on ollut jonkun koemaisen pätkän sisällytys lähes kaikkiin treeneihin. Ei sen tarvitse mitään suurta olla, vaikka jonkun liikkeen osa + siirtyminen seuraavan liikkeen alkuperusasentoon, mutta onhan se nyt kaiken järjen mukaista että jos koemaisuudesta tulee rutiinia, ei siitä aiheudu ahdistusta :D

Liikkeiden välejä ja siirtymiä ollaan myös muutamia kertoja tehty. Tässähän nyt oikeastaan yhdistyy sosiaalinen palkka ja koemaisuus, mutta samalla homma on koiralle yllätyksellistä kun ei ikinä tiedä mistä se palkka tulee.

Kehänauhatreenit olen myös vakaasti päättänyt ottaa ohjelmistoon. Katsotaan miten toteutuu, mutta ollaan myö jo yksissä käyty. Silloin saatiin oikein hyvin meidän ongelma eli kehänauhojen sisäpuolinen ahdistus esiin ja saatiin lukko myös aukemaan kehuen ja koiraa nostattaen. Tehtiin siinä vaan parit siirtymät ja sitten kun tehtiin ruutu, josta palkkasin sivulletulosta, niin sekin meni ihan huippuhyvällä draivilla. Ne oli kyllä erinomaiset treenit!

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä keinona aion yrittää välttää pikkuasioiden hiomiseen sortumisen sillä, että tästä lähin saan ottaa max 3 liikettä per treeni, mitä haluan tehdä. Miulla on paha tapa haalia liikaa treenattavaa yhdelle kerralle ja silloin se jää sellaiseksi pinnalliseksi näpertelyksi kunnon paneutumisen sijaan. 

Näillä siis lähdetään nyt meidän ongelmia ratkomaan. Osa jutuista on uusia, mutta osa myös vaan ihan sellaista tuttua, mitä ei laiskuuksissaan tule toteutettua. Tästä lähin aion välttää laiskuuden iskemisen hankkiutumalla tasaisin väliajoin eri ihmisten koulutettavaksi, jotta aina on joku potkimassa persiille. Olen nyt hommaillut kahta tokokoulutusta Lappeenrantaan, toista tälle ja toista ensi vuodelle, toivottavasti ne etenevät suunnitellusti. Lisäksi ilmoitin Riinan nettitokokurssille, millaisella Ulla ja Salama olivat tässä joku aika sitten. Se on varmaan tosi hyvä kun saa jonkun muun välillä sanomaan, mitä pitää treenata. Ei ainakaan pääse kangistumaan niihin typeriin kaavoihin.

2 kommenttia:

  1. Hienoa! Näin se sujuu. Kun muistat viellä ,että kun sinua neuvotaan otat ne mieleisesi koiralle sopivat neuvot käyttöön, :) Pidät oman pääsi ja teet kuten siusta hyvältä tuntuu. Muista se seuruun uusi idea ja käytä sitä hauskuutta kaikissa muissakin liikkeissä hyväksi. Ilmotin Salaman siihen temppu nettiin ja kisavalmiuteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tietystikään kaikkia uusia neuvoja ei ole pakko edes kokeilla tai ne voi kokeilun jälkeen hylätä jos tuntuvat huonoilta. Tarkoitus kun ei kuitenkaan ole sekoittaa koiran päätä vaihtamalla joka päivä treenityyliä ;) Aina vaan jaksan ihmetellä miten se voi olla niin vaikeaa pitää se ilo mukana siinä tekemisessä, vaikka siitähän kaikki lähtee... No, taas ollaan ainakin hetken aikaa vähän viisaampia :D

      Mie laitoin siihen evl:lään ja sit myös tuohon kisavalmiuteen. Se on ihan hyvä että ollaan eri kursseilla, niin voi sitten vaihdella ideoita!

      Poista