Se aito ja alkuperäinen

Meidän laji, eli rauniot. Ollaan oltu aktiivisia, treenattu kerta viikkoon, ja tälläkin viikolla käydään nyt kahdet ellei jopa kolmet treenit. Siinä ruuhkaisessa ja koulutuksellisia kriisejä täynnä olleessa kesäkuun puolivälissä (kun olin ilmoittanut Riinan rauniokokeeseen, mihin ei sitten kuitenkaan menty) huomattu häiriöongelma on lähtenyt parantumaan erinomaisesti. Kyllähän mie melkein tiesin, ettei se montaa kertaa tarvitse, mutta se aika siihen on käytettävä jos haluaa koiran todella oppivan. Ongelmahan oli häiriöhenkilöiden ja häiriöäänten yhdistelmä. Kun kasoilla oli sekä ihmisiä että mölyä, Riina alkoi vähän haukuskella häiriöhenkilöitä. Ei ilmaissut, mutta haukahteli muutamia kertoja hämmentyneenä ja oli selkeästi hieman hukassa. Miun moka, eihän koira voi tietää mitä siltä halutaan jos sille ei kerrota.

Tätä ongelmaa lähdettiin ratkomaan niin kuin mitä tahansa tokoliikettä: pilkkomalla homma osiin. Ekalla kerralla meillä oli kasoilla pelkät tyypit, ei ääniä. Tässä Riinalla ei ollut mitään ongelmaa. Ei reagoinut häiriötyyppeihin mitenkään. Tehtiin muutamia toistoja tuulen avulla (tai ainahan raunioilla hyödynnetään tuulta) niin, että Riina sai selkeän vahvistuksen maalimiehen etsimiselle.

Seuraavalla kerralla oli äänten vuoro. Kasat maalimiestä lukuunottamatta tyhjinä, äänen tuottaja sireenin kanssa alkuun kauempana (kiitos Ullalle musisoinnista!) ja sieltä siirtyi pikkuhiljaa lähemmäs kun huomattiin ettei Riina reagoi ääneen.

Eilen sitten yhdistettiin nämä kaksi ja lisättiin soppaan vielä ampuminen. Ei olisi paremmin voinut mennä, Riina teki työnsä upeasti! Alkuun häiriöhenkilöt vähän kasojen laitamilla ja ampuja ja sireenityyppi kauempana. Äänet kuitenkin kuuluivat alueen perällekin selkeästi. Koska ensimmäisen ukon etsinnässä ei ollut ongelmaa, tehtiin toinen niin että häiriöhenkilöt olivat ihan reilusti kasojen päällä. Kerran luulin että Riina haukahti häiriöhenkilölle, mutta se olikin haukahtanut kerran väärälle piilolle, ennen kuin tarkensi oikealle. Erittäin hyvä harjoitus, koira toimi ja tiesi mitä siltä halutaan. Vähän pitkään etsi ekalla maalimiehellä, mutta hei, Riinahan selkeästi tiesi että nyt treenataan häiriöitä, ei se löytäminen niin olennaista ole ;)

Ollaan viime aikoina harjoiteltu avopiiloilla, koska olen halunnut vahvistaa maalimiehen lähelle hakeutumista. Riina on saanut palkan siitä, kun on kurkistanut piiloon ja haukkunut pari kertaa. Pitää nyt kuitenkin taas ruveta välillä ottamaan pitempiä haukkuja ja umpipiiloja, ettei ne unohdu.

Huomenna mennään Imatran raunioille, se on kyllä hyvä ja ainakin erilainen treenipaikka. Tässä vuoden takaisia tunnelmia Imatran radalta: