keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Hyvässä seurassa

Rauniokoulutusviikonlopun jälkeiseen maanantaihin kuului flyballia, tokoa, viestiä ja lenkkeilyä Ellan ja Elvin kanssa, sekä siihen perään vielä oman ryhmän agitreenit. Kevään toiset flyballit otettiin Kivisalmen kentällä. Treeni meni neljän pallon sykleissa, koska enempää ei ollut. Ensimmäisten neljän pallon verran riina teki ihan sitä perustoimintoa. Hyppyjen yli, pallon haku ja sitten pallo miulle käteen asti. Tällä kertaa meinasi kuono tulla enemmän laatikon reiän eteen kuin viimeksi. Seuraavilla neljällä pallolla treenattiin nopeutta, vauhtipalkka siis. Sai pudottaa pallon ja iskeä kiinni palloon, mutta koska pallon jälkeen kelpaa pelkkä pallo, oli vaihdettava siihen. Nopeutta kuitenkin tuntui tulevan lisää, vaikkei tuota kyllä muutenkaan voi mateluksi kutsua ;) Viimeisessä setissä vinoja lähestymisiä laatikolta hypyille tultaessa. Kerran taisi kiertää ekan hypyn, mutta muuten ohjautui niille oikein kelvollisesti!

Sabi pääsi myös tekemään ja lienee tarpeetonta mainita, ettei se meinannut pysyä pussihousuissaan :D Malttoi kuitenkin aika kivasti keskittyä ja sen tekeminen alkoi jo vähitellen näyttää eheältä suoritukselta. Pallon palautusvauhti ei päätä huimaa ja välillä pitää jäädä pallo suussa hengailemaan laatikolle, jos sieltä vaikka tulisi lisää. Anyways, hyvä Sabi!

Tokoilemaan siirryttiin Mattilan kentälle. Riina teki ainakin flyball-hypyllä hyppynoutoa. Hinkattiin lähes ainoastaan sitä, ettei varasta kapulalle. Miun mielestä on ehkä epäloogisinta ikinä, että joku hölmö koira haluaa varastaa kapulalle, josta se ei kuitenkaan sitten mitenkään erikoisesti tykkää... Huoh. Kaipa varastamista saatiin aisoihin, mutta puuduttavaa se oli. Ruutua tehtiin myös. Taisin kerran laittaa pallon ruudun taakse, jotta saisin Riinan uppoamaan syvemmälle. Toimi, muilla kerroilla meni jopa takanauhasta yli. Seuraamiseen vaan sellaista hauskaa mukavaa, vauhtilähtöjä ja aika paljon palkkaa. Tunnari oli hyvä, nostaa nyt oman heti kun osuu kohdalle ja palautuksessa ei pahemmin möyhennä kapulaa. Jäävien asentojen erottelua.

Viestipätkät suht. lyhyitä, mutta Riinalla taas kova into päästä Ellan luokse, hyvä. Yritin itse olla sen verran näkymättömissä, että joutuu tulemaan melkein luokse asti ennen kuin näkee miut.

Vielä viimeinen talvikuva tältä erää.
Agilityssa meillä ei ollut kouluttajaa, joten kiitos Ella että väkersit meille radanpätkän! Itsellä ei ihan vielä taidot ja luovuus tässä asiassa riitä. Ohjattu hyvin (ei kyllä ollutkaan mitään ihme kieputtelua) ja kivasti muisti renkaan vaikkei hetkeen olla tehty. Kontaktiesteissä se kyllä kovassa vauhdissa oikoo nousukontaktit, niihin pitää ehkä viritellä joku erillinen käskysana. Alastulokontaktit ok, sitä vaan pitää tehdä ihan hirveästi etten itse pysähdy siihen. Kepeissä yritti oikoa viimeistä väliä, joten siihen ohjuri, muissa kohdissa ei ollut ohjureita eikä ongelmaa. Keinulla oli huomattavasti epävarmempi kuin viimeksi, joten loppuun tehtiin ihan vaan paineetonta keinua. Riina sai kulkea omaan tahtiin ja kolauksesta palkka.

Tiistaina värvättiin vuorostaan Suvi ja Tara lenkkeilemään ja treenaamaan meidän kanssa. Paikkana edelleen Mattila, siellä on kyllä hyvät maastot. Riina tokoili kaukoja, jääviä, ohjattua, paikkamakuuta ja oikealla seuraamista. Kaukoissa tekniikkaa ja nopeutta läheltä, pitäisi kyllä vielä joku parempi tapa keksiä kuin tuo takajalkojen edessä palikka-tekniikka. Pitkästä matkasta vaan sitä että tekee kaikki vaihdot yhdestä käskystä, nopeudella ei väliä. Hyvin sujui. Jääviä väännettiin oikein urakalla, miten voi istuminen olla noin vaikeaa! En käsitä, yhdessä vaiheessa ei vaan istunut, vaikka olisin seisonut päälläni. Kai siellä jossain sitten niitä onnistuneitakin oli, tää oli just tällänen verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta luultavasti ensi kerralla myös tuloksia-treeni. Ainahan nimittäin vaikea treeni tarkoittaa sitä, että ensi kerralla onnistuu. Ohjatussa kapulalle kiertäminen oli vaihteeksi vaikeaa, toki siitä ei ole kauan kun sen noutotyylin Riinalle vaihdoin. Etenkin vasen tuotti ongelmia, vaikka oikea on yleensä ollut se hankalampi. Merkit ok. Oikealla puolella seuruussa naksuttelin suorasta seuruuasennosta. Voi olla, että sekin vaikutti jääviin kun tehtiin oikealta puolelta, ei aikaisemmin olla pahemmin tehty. Paikkamakuu Taran kanssa hyvä, ei juurikaan nuuskinut.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti